HELSINKI-VANTAAN ETELÄSIIPI AVAUTUU

VUODEN 1952 olympialaisiin valmistuneesta Helsinki-Vantaan lentoasemasta on 65 vuodessa kasvanut yli 17 miljoonan matkustajan kansainvälinen solmukohta Euroopan ja Aasian väliseen liikenteeseen.

Matkustajamäärän uskotaan edelleen kasvavan siten, että 20 miljoonan raja ylittyy viimeistään vuonna 2020 ja 25 miljoonan 2025. Vuonna 2035 Helsinki-Vantaalta kulkee jo arviolta 30 miljoonaa matkustajaa vuodessa.

Lentoasemalla on parhaillaan käynnissä 900 miljoonan euron laajennusohjelma, jolla varaudutaan lentoliikenteen kasvuun sekä parannetaan matkustuskokemusta.

Punaisena lankana laajennusohjelmassa on lentoasemien liiketoiminnoista vastaavan Finavian asiakaslupaus: Sujuvasti matkalle – For smooth travelling.

Lentoaseman johtaja Ville Haapasaari vastaa siitä, että 900 miljoonan euron laajennusohjelma pysyy aikataulussa, eikä budjetti ylity. Haapasaari oli paikalla, kun testimatkustajat tutustuivat uuden eteläsiiven toimintoihin ja palveluihin.

LAAJENNUSOHJELMA ei juurikaan vaikuta lentoaseman toimintoihin, mitä nyt muutamista suojalevyistä ja ulkona hääräävästä rakennuskoneiden armadasta on ehkä kosmeettista haittaa.

Asiakaslähtöisyyden lisäksi huomiota on kiinnitetty tehokkuus- ja turvallisuusnäkökulmiin sekä budjetissa ja aikataulussa pysymiseen.

Toimintaympäristönä lentoasema on sellainen, että aikataulussa pysyminen ja budjetin pitävyys ovat kuin köyden kaksi päätä – toista ei ole ilman toista.

Kolme vuotta sitten lähtöselvitykseen ja turvatarkastuksiin saatiin lisää lisää tiloja ja henkilökuntaa, ja hyvä niin. Mikäli Finnairilla lennettäessä turvatarkastuksessa on jonoa, saattaa sen hyvinkin päästä ohittamaan kongressikerrokseen avattujen tarkastuspisteiden kautta. Itse käytän tätä reittiä aina kun mahdollista.

Viime vuonna valmistuneista kohteista asiakkaille näkyvin uudistus oli uuden non-Schengen-alueen bussiporttiterminaalin avautuminen. Lisäksi vaihtoliikenteestä tuli entistä sujuvampaa matkatavaralogistiikan parannusten myötä.

Ensi vuonna luvassa on lisäkapasiteettia rajatarkastuksiin ja vuonna 2019 valmistuu kakkosterminaalin keskusalue Plaza, joka tarjoaa myymälä- ja ravintolakeskittymän sekä yhdistää non-Schengen-alueen itä-, länsi- ja eteläsiivet.

Uuden länsisiiven avajaisia päästään viettämään 2020.

TÄNÄÄN AVATTAVAAN 178 metriä pitkään eteläsiipeen on rakennettu kolme uutta laajarunkokoneille tarkoitettua ajettavaa matkustajasiltaa. Jokaisen sillan paino on massiiviset 25 tonnia, ja niissä on erilliset sisäänkäynnit bisnes- ja economy-luokan matkustajille.

Ajettavat sillat ovat ensimmäisiä Suomessa, samoin kuin saapuvia matkustajia palveleva 50-metrinen liukukäytävä.

Eteläsiiven lattiapinta-ala 8365 neliömetriä vastaa 32 tenniskenttää. 4 500 neliömetrin laajuinen lasinen julkisivu antaa runsaasti valoa ja tilan tuntua.

Tänään avattava eteläsiipi on tilavuudeltaan 42 672 kuutiometriä. Tilassa katse kiinnittyy taiteilija Stefan Lindforsin Concorde-veistokseen. Saapuvat matkustajat kulkevat toisen kerroksen kautta, jossa on myös Suomen ensimmäinen liukukäytävä.
Uudet matkustajasillat ajetaan kiinni laajarunkokoneisiin ja niissä on erilliset sisäänkäynnit bisnes- ja economy-luokan matkustajille.

PÄÄSIN TUTUSTUMAAN uuteen länsisiipeen 200 testimatkustajan joukossa. Testimatkustamisen ideana oli varmistaa, että terminaalin kaikki toiminnot sujuvat suunnitellusti.

Testipäivästä jäi erittäin positiivinen kokonaisvaikutelma, vaikka osa rakennustöistä oli edelleen viimeistelyvaiheessa. Esimerkiksi kännyköiden latauspisteisiin ei tullut virtaa ja useita pistorasioita oli vielä asentamatta.

Terminaaliin on rakennettu puumaisia pylväitä, joiden vanerilehdille voi asettaa vaikka kännykän lataukseen. Testipäivänä sähkötyöt olivat vielä kesken. Puiden tyhjiin koloihin asennetaan pistorasioita.

Erityiskiitoksen ansaitsee länsisiiven skandinaavinen sisustus, josta löytyy myös japanilaista twistiä. Laskutasoissa ja penkeissä on käytetty runsaasti vaaleaa puuta, tiskien ja kalusteiden linjat olivat modernin pelkistettyjä.

Puun käyttö ei rajoitu yksinomaan kalusteisiin, sillä myös seinäverhoilussa on käytetty kotimaista puuviilua. Matkustajille runsas puun määrä assosioituu kokemukseen suomalaisesta luonnosta.

Lepotuolit noudattavat rakennuksen arkkitehtuurin ilmavaa linjaa. Tuolien välissä olevat pöydät ovat sahattua ja lakattua kokopuuta. Kattoverhoilussa on käytetty suomalaista puuviilua.

Odotustiloissa on useita harkittuja yksityiskohtia suomalaisen designin kärkinimiltä. Tunnistettavia suunnittelijoita ovat ainakin Alvar Aalto, Ilmari Tapiovaara, Yrjö Kukkapuro ja Tuukka Halonen.

Japanilainen lisä tulee etenkin nahkaisten sohvaistuinten muotokielestä ja värimaailmasta, joka tuo välittömästi mieleen muotisuunnittelija Issey Miyaken. Uskon, että tämä tekee suuren vaikutuksen etenkin Fukuokan-, Osakan-, Nagoyan- ja Tokion-lentojen matkustajiin.

Istuinsohvien muotokieli ja värimaailma tuovat mieleen muun muassa maailmankuulun japanilaisen muotisuunnittelijan Issey Miyaken Iittalalle suunnitteleman astiasarjan. Kirkkaat väripinnat rytmittävät teräksen, lasin ja vaalean puun hallitsemaa arkkitehtuuria.

Share This:

MUUMIMUSEO AVATAAN TOUKOKUUSSA TAMPEREELLA

SUOMESSA HARVEMMIN juhlitaan uuden museon avajaisia. Mutta nyt on aihetta juhlaan, kun Tampereen taidemuseo avaa maailman ensimmäisen ja ainoan Muumimuseon Tampere-talossa 17.6.2017.

Museon perustana ovat Tove Janssonin (1914–2001) alkuperäiset muumiaiheiset kuvituspiirrokset ja -maalaukset sekä Janssonin yhdessä elämänkumppaninsa, graafikko Tuulikki Pietilän (1917–2009) kanssa rakentamat kolmiulotteiset muumikuvaelmat.

1980-luvun alkuvuosina Tove Jansson etsi aktiivisesti sijoituspaikkaa taiteelliselle kokoelmalleen. Syntyi ajatus tarjota sitä jollekin yksittäiselle museolle. Helsingissä kokoelmaa ei tuon ajan suhdanteista johtuen otettu vastaan, kuvituksia kun ei pidetty ”oikeana” taiteena.

Samoihin aikoihin Tampereelle rakennettiin pääkirjasto Metsoa, jonka suunnittelivat Reima ja Raili Pietilä. Reima Pietilän, joka  oli Janssonin avopuolison veli, kautta syntyi yhteys Tampereelle. Niinpä vuonna 1986 Janssonin kokoelma siirtyi Tampereen taidemuseolle.

TAMPEREEN MUSEOTARJONTA on laaja. Sara Hildenin taidemuseo, Lenin-museo, Suomen jääkiekkomuseo ja vakoilumuseo – vain muutamia mainitakseni. Museot ovat näkyvä osa kaupungin matkailubrändiä.

Tampere-talossa avattavaan Muumimuseoon on investoitu kaikkiaan 22 miljoonaa euroa.

Museo esittelee kaikkien 12 muumikirjan tarinat kronologisesti nostaen Janssonin tekstit kuvituspiirrosten ja -luonnosten rinnalle. Tampereen taidemuseon näyttelytyöryhmä on uuden tekniikan avulla luonut museosta kokonaisvaltaisen ja moniaistisen elämyksen muumien ja taiteen ystäville.

ALKUPERÄISTEOS MUUMIMUKISSA. Alkuperäisiä piirroksia tuodaan muumien ystävien ulottuville myös uusin tavoin.

Arabian ja Muumimuseon yhteistyön tuloksena valmistuu ensimmäinen Muumi-taidemuki. Tampereen taidemuseon kokoelmasta on valittu Tove Janssonin alkuperäiskuvitus, kansikuvapiirros kirjaan Taikurin hattu vuodelta 1950, ja se on tuotu mahdollisimman tarkkaan sellaisenaan Arabian tuttuun Teema-sarjan mukiin.

Kuva julkaistiin ensimmäisen kerran Taikurinhatun ranskankielisessä painoksessa Moumine le Troll vuonna 1968. Alkuperäinen guassipiirros on kooltaan 12,2 cm x 42,4 cm ja sen luonnosteluun on käytetty lyijykynää.

Taikurin hattu -kirja julkaistiin alun perin ruotsiksi vuonna 1948 ja suomennettiin vasta vuonna 1956. Kirjassa Muumipeikko, Nipsu ja Nuuskamuikkunen löytävät vuorelta hatun, jonka sisässä tavarat ja hahmot, jopa kirjan pääsankari Muumipeikko itse, muuttavat muotoaan ja Muumitalossa tapahtuu kaikenlaista kummaa.

Kirjassa esitellään myös ensi kertaa parivaljakko Tiuhti ja Viuhti, alter egot Tovelle ja hänen silloiselle mielitietylleen Vivica Bandlerille, joiden hallussa olevaa punaista rubiinia, kielletyn rakkauden symbolia, pelottava Mörkö jahtaa.

Kauniissa ja lähes paratiisinomaisessa kuvassa esiintyvät lähes kaikki myöhemmistä tarinoista tutut hahmot, mutta värikkään panoraamakuvan taakse siis kätkeytyy koko Tove Janssonin silloisen elämän tärkeimmät asiat.

Muumi-taidemuki tulee myyntiin 9.5.2017, aluksi viikon kestävällä yksinoikeudella Muumimuseon yhteydessä toimivaan Tampere-talo Shopiin ja sen jälkeen Arabian jälleenmyyjille.

MUUMIMUSEO
Tampere-talo
Pääsymaksu: Aikuiset 12 €, lapset 3–17-vuotiaat 6 €
Avoinna 17.6. alkaen ti-pe klo 9-19, la-su klo 11-18

Share This:

AAMUKAHVILLA INDONESIAAN

PAULIG PRESIDENTTI Special Blend 2017 johdattaa kahvimatkalle Indonesiaan, Pohjois-Sumatran vuoristoon. Moderni kahvipakkaus viittaa pop-taiteeseen ja kuvastaa loistokkain värein indonesialaista kulttuuria. Pakkauksen on suunnitellut indonesialainen taiteilija Arif Wicaksono.

Pauligin Special Blendit ovat suomalaiseen makuun sovitettuja vuosikertakahveja eri puolilta maailmaa. Ensimmäinen vuosikerta 2012 toi kahvinystävien huulille korkealla kasvaneet Kenya-pavut, joiden suklainen, viipyilevä aromi toimi erinomaisena makuparina muun muassa sitruunaisen juustokakun kanssa.

Vuosikertakahveja on kerrallaan saatavissa vain rajoitettu erä ja ne kaikki tuotetaan yhteistyössä paikallisten kahvinviljelijöiden kanssa.

Kenian jälkeen Presidintin vuosittaiset makumatkat ovat vieneet mm. Koillis-Tansaniaan, Costa Ricaan ja Etiopiaan.

VUODEN 2017 SEKOITUKSEN, alanimeltään Wild Taste of Sumatra, suunnittelu aloitettiin jo yli vuosi sitten. Kohteeksi valittiin maailman kolmanneksi suurin kahvintuottajamaa Indonesia.

Uusi sekoitus sijoittuu paahtoasteeltaan melko tarkalleen viisiportaisen asteikon puoliväliin. Kahvi on makuprofiililtaan pehmeän aromikas, josta voi löytää esimerkiksi luumun, tummien marjojen, viikunan ja villinä kasvaneiden metsämarjojen aromeja.

Itse löysin kahvista myös intensiivistä rusinaisuutta ja portviinimäistä makeutta. Kahvihetkeä täydentäväksi makupariksi valitsisin joko ananasleivonnaisen tai -sorbetin.

SUOMI 100 -JUHLAVUONNA Presidentti Special Blend haluaa nostaa esiin valtakunnan päämiesten ja Presidentti-instituution kotimaiseen kahvikulttuuriin. Tästä syystä Arif Wicaksono on luonut kahvipakkauksen lisäksi muotokuvat kuudesta entisestä presidentistä käyttäen kuvituksissaan Wedha’s Pop Art Portrait eli WPAP-tekniikkaa.

WPAP on geometrisen taiteen alalaji, jonka tyylille ominaisissa muotokuvissa ei saa käyttää kaaria eikä kohteen todellista ihonväriä vastaavaa väriä. Alun perin tyylin on tehnyt tunnetuksi indonesialainen kuvittaja Wedha Abdul Rashid, joka alkoi käyttää sitä lehtien kuvituksessa 1990-luvulla.

Presidentti Ståhlberg oli päiväkahvimiehiä – siksi ensimmäinen itsenäisyyspäivän vastaanotto vuonna 1919 järjestettiin jo iltapäivällä ja vieraille tarjottiin Presidentinlinnassa kahvia ja virvokkeita. Presidentti Relander  tapasi nauttia kahvinsa illallisensa jälkeen. Tämä rento tilaisuus oli hänestä otollinen alusta kylvää siemeniä tärkeille päätöksille.
Presidentti Ståhlberg oli päiväkahvimiehiä – siksi ensimmäinen itsenäisyyspäivän vastaanotto vuonna 1919 järjestettiin jo iltapäivällä ja vieraille tarjottiin Presidentinlinnassa kahvia ja virvokkeita.
Presidentti Relander tapasi nauttia kahvinsa illallisensa jälkeen. Tämä rento tilaisuus oli hänestä otollinen alusta kylvää siemeniä tärkeille päätöksille.
Presidentti Paasikiven aikana Suomeen saapui ensimmäinen sodanjälkeinen kahvilasti. Brasiliasta tullut kahvilähetys otettiin vastaan Turussa. Herkku pysyi kuitenkin säännösteltynä aina vuoteen 1954 saakka, kunnes Paasikivi vapautti kaikki janoiset nauttimaan juomaa mielin määrin. Presidentti Kekkonen oli paikalla, kun Pauligin kahvipaahtimo muutti Katajanokalta nykyiseen sijaintiinsa Vuosaareen. Olipa Kekkosella myös kunnia paahtaa ensimmäinen erä Presidentin sekoitus -kahvia tuoreessa paahtimossa.
Presidentti Paasikiven aikana Suomeen saapui ensimmäinen sodanjälkeinen kahvilasti. Brasiliasta tullut kahvilähetys otettiin vastaan Turussa. Herkku pysyi kuitenkin säännösteltynä aina vuoteen 1954 saakka, kunnes Paasikivi vapautti kaikki janoiset nauttimaan juomaa mielin määrin.
Presidentti Kekkonen oli paikalla, kun Pauligin kahvipaahtimo muutti Katajanokalta nykyiseen sijaintiinsa Vuosaareen. Olipa Kekkosella myös kunnia paahtaa ensimmäinen erä Presidentin sekoitus -kahvia tuoreessa paahtimossa.
Presidentti Ahtisaari oli viimeinen presidentti, joka tarjoili vanhan maailman tyyliin kahvinsa pannusta itsenäisyyspäivän vastaanotolla. Nykyisin Ahtisaaren suosima pannu viettää eläkepäiviään koristeena Presidentinlinnan Peilisalissa. Presidentti Halonen aloitti kahvinjuonnin vasta 18-vuotiaana, mutta on tänä päivänä intohimoinen kahvinystävä. Halosella on tapana nauttia kahvinsa kantapöydässään Hakaniemen kauppahallin toisessa kerroksessa.
Presidentti Ahtisaari oli viimeinen presidentti, joka tarjoili vanhan maailman tyyliin kahvinsa pannusta itsenäisyyspäivän vastaanotolla. Nykyisin Ahtisaaren suosima pannu viettää eläkepäiviään koristeena Presidentinlinnan Peilisalissa.
Presidentti Halonen aloitti kahvinjuonnin vasta 18-vuotiaana, mutta on tänä päivänä intohimoinen kahvinystävä. Halosella on tapana nauttia kahvinsa kantapöydässään Hakaniemen kauppahallin toisessa kerroksessa.

Share This:

VIKING LINE JUHLII SUOMEA ITÄMERELLÄ

Viking Line antaa panoksensa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlaan keräämällä rahaa Itämeren suojeluun ja tutkimukseen. Juhlavuosi huipentuu ympäristögaalaristeilyyn Viking Gracella 26.8.

ITÄMERITEEMA NÄKYY laivayhtiön vuodessa monin tavoin. Esimerkillään Viking Line pyrkii kannustamaan myös muita Itämerellä ja sen lähiympäristössä operoivia tahoja ottamaan ottamaan toiminnassaan huomioon Itämeren ja sen suojelun.

– Meri ja saaristoluonto ovat tärkeitä niin meille itsellemme kuin asiakkaillemmekin, ja yhdessä voimme saada enemmän aikaan, summaa Viking Linen toimitusjohtaja Jan Hanses.

Meri ja saaristoluonto ovat heti Lapin jälkeen Suomen merkittävin matkailuvaltti. Siksi on hyvin luonnollista, että ahvenanmaalainen varustamo tekee aktiivista ja pitkäjänteistä ympäristötyötä.
Meri ja saaristoluonto ovat heti Lapin jälkeen Suomen merkittävin matkailuvaltti. Siksi on hyvin luonnollista, että ahvenanmaalainen varustamo tekee aktiivista ja pitkäjänteistä ympäristötyötä.

Vaikka suurin osa ympäristötyöstä on hiljaisia operaatoita kuten polttoainesäästöohjelmia, tehokasta jätteenkäsittelyä, siivousrutiinien optimointia ja uusia ympäristöön sopeutettuja konsepteja laivoilla, tuodaan ympäristöteema myös osaksi markkinointia ja risteilyelämyksiä tunnuslauseella vihreä on uusi punainen.

 

Keväällä Viking Line avaa yhteistyössä Allas Sea Poolin kanssa Itämerikeskuksen Helsingin katajanokalle. Keskukseen suunnitellaan erilaisia tapahtumia, joiden myötä kaikilla on mahdollisuus tutustua Itämeren ainutlaatuisuuteen ja suojeluun.

Turussa puolestaan ympäristö tuodaan osaksi The Tall Ships Race -tapahtumaa 20.–23. heinäkuuta.

Tänä vuonna The Tall Ships Race rantautuu Turkuun 20. heinäkuuta. Kuva on vuodelta 2013, jolloin kilpailu pysähtyi Helsingissä.
Tänä vuonna The Tall Ships Race rantautuu Turkuun 20. heinäkuuta. Kuva on vuodelta 2013, jolloin kilpailu pysähtyi Helsingissä.

Konkreettisia tekoja, joilla yhtiö pyrkii sitouttamaan sekä asiakkaansa että henkilökunnan juhlavuoden henkeen, on useita. Esimerkiksi muovikassien (joista kaikki valmistetaan kierrätysmateriaalista) myyntituotto lahjoitetaan Pidä Saaristo Siistinä r.y.:lle.

Henkilöstöään yhtiö palkitsee muun muassa työmatkapyöräilystä. Jokainen pyöräilty kilometri kartuttaa Marraskuussa Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman merentutkimukselle lahjoitettavaa pottia. Itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna Viking Line on varustamona sitoutunut vähintään 50 000 euron lahjoitukseen.

Merellisyys ja puhdas luonto näkyvät myös lautasella. Tässä Viking Gracen Oscar à la Carte -ravintolasta annos, jossa kevyesti savustettua nieriää, katkaraputartar, hiillostettua kurkkua, pikkelöityä keltajuurta sekä äyriäiskastiketta.
Merellisyys ja puhdas luonto näkyvät myös lautasella. Tässä Viking Gracen Oscar à la Carte -ravintolasta annos, jossa kevyesti savustettua nieriää, katkaraputartar, hiillostettua kurkkua,
pikkelöityä keltajuurta sekä äyriäiskastiketta.

YMPÄRISTÖGAALARISTEILY elokuussa, tasan sata päivää ennen itsenäisyyspäivää, tuo yhteen varustamon, merentutkimuksen, Itämerikampanjan yhteistyökumppanit ja asiakkaat.

Gaalaristeilylle luvataan runsaasti asiapitoista ohjelmaa sekä suomalaisuuden juhlaa. Risteilyä tähdittää sinivalkoinen ääni, suomalaisen viihteen ikoni Katri Helena.

Katri Helena tunnetaan laulajana, jolle luonto, erämaat, perhokalastus ja tähtitaivas ovat lähellä sydäntä.

Katri Helena on henkeen ja vereen luontoihminen. Metsäinen järvimaisema, saaristoluonto, lapin erämaat ja yönsininen tähtitaivas ovat laulajalle ehtymätön voimavara.
Katri Helena on henkeen ja vereen luontoihminen. Metsäinen järvimaisema, saaristoluonto, lapin erämaat ja yönsininen tähtitaivas ovat laulajalle ehtymätön voimavara.

Suomalaisesta luonnosta ja sielunmaisemasta kumpuaa myös laulajan uusin aluevaltaus, 32 sisustus- ja lifestyle-tuotetta sisältävä Katri Helena Suomi Finland Collection -mallisto, joka pitää sisällään tuotteita ulkoiluun, piensisustukseen, keittiöön ja saunahetkiin.

Mallistonsa lanseeraustilaisuudessa Katri Helena otti kantaa myös Itämeren tilaan.

– Itämeri on minulle kuten kaikille suomalaisille sydämen asia. Minulla on ollut ilo olla mukana tekemässä työtä sen hyväksi jo usen vuoden ajan.

 

Share This:

FINLANDIA 100 -KAVIAARI JUHLISTAA SUOMEA

Voidaan kysyä, kuinka ihmeessä venäläistä perua oleva kaviaari liittyy itsenäisen Suomen satavuotisjuhlaan. Itse lähtisin hakemaan vastausta juhlan luonteesta. Vaikka muikun, siian, mateen ja hauen mädit ovat suurta herkkua, kuuluu nimenomaan ylellinen kaviaari kansakunnan suurimpiin juhliin.

YHDEKSI SUOMI 100 -juhlavuoden viralliseksi kumppanituotteeksi valittu kaviaari sopii kruunaamaan ne hetket, kun kohotetaan malja Suomen itsenäisyydelle.

Juhlakaviaari on peräisin siperian- ja amurinsammen risteytymästä. Lajikkeille tyypillisiä piirteitä ovat vahva merellisyys, suolaisuus ja pehmeä, hieman kermainen jälkimaku.

Puristien mukaan kaviaari tulisi nauttia kultalusikalla ja huuhdella alas rutikuivalla samppanjalla tai venäläisellä premium-vodkalla.

Yksi nokare hienostunutta kaviaaria tuntuu pehmeältä kitalakea vasten. Kun mädit rikkoutuvat, suolainen ja merellinen maku leviää koko suuhun.

Puristien mukaan kaviaari tulisi nauttia kultalusikalla ja huuhdella alas rutikuivalla samppanjan tai venäläisen premium-vodkan kanssa.
Puristien mukaan kaviaari tulisi nauttia kultalusikalla ja huuhdella alas rutikuivan samppanjan tai venäläisen premium-vodkan kanssa.

KOSKA LIIKAKALASTUS on verottanut sampikantoja erityisesti Venäjällä, Irannissa ja Azerbaidzanissa, likimain kaikki kaviaari saadaan tätä nykyä viljellyistä kaloista. Aito kaviaari on peräisin nimenomaan naarassammista.

Koska urokssammet eivät tuota kaviaaria, ne lopetetaan ennen naaraita. Sammen liha on rakenteeltaan hyvin kiinteää ja maultaan herkullista.

Lajikkeista arvostetuin, beluga- eli kitasampi, saattaa kasvaa lähes satakiloiseksi ennen kuin sen munatuotanto alkaa. Kaviaarin laatuun vaikuttaa kalalajin lisäksi mätien koko, suolapitoisuus, väri ja maku. Siksi jokaisen kalan tuottamaa mätiä maistetaan erikseen.

Siinä missä elämän suurimmissa juhlissa on tapana nostaa malja cavan, proseccon tai cremantin asemesta samppanjalla, kuuluu myös cocktail-paloihin mätien kruunaamaton kuningas, ylellinen kaviaari. Kun pienen pieni hyppysellinen kaviaaria tavoittaa kitalaen ja kallisarvoiset mätijyväset alkavat rikkoutua, suuren juhlan tunnelma ja maku täyttää koko suun.

MINULLA OLI KUNNIA juhlistaa Finlandia 100 -kaviaarin lanseerausta lokakuussa yhdessä muiden kutsuvieraiden kanssa. Tilaisuutta emännöi vuonna 2012 vuoden yrittäjänaiseksi valittu Finlandia Caviarin perustaja ja toimitusjohtaja Valeria Hirvonen.

Finlandia 100 -kaviaaria voi maistella Finlandia Caviarin valoisassa kaviaaribaarissa Helsingin Kauppatorin tuntumassa. Tänä vuonna matkailupalvelu Tripadviserin käyttäjät antoivat kaviaaribaarille täydet pisteet.

Kaviaaria voi, tottakai, ostaa myös mukaan. Erikoisetikelliseen rasiaan pakatun Finlandia 100 -kaviaarin hinta on 50 € / 50 g.

Juhlakaviaarin lanseerausta olivat juhlistamassa myös Kaarina Kivilahti, Mirva Saukkola, Karina Kivilahti ja monet muut.
Juhlakaviaarin lanseerausta olivat juhlistamassa myös Kaarina Kivilahti, Mirva Saukkola, Karina Kivilahti ja monet muut.

 

FINLANDIA CAVIAR

Eteläranta 20, Helsinki

Avoinna ma–to 11–20, pe–la 11–22, su 11–18.

www.finlandiacaviar.fi

Share This:

SUOMELLE TUNNUSTUS LONELY PLANETILTA

MAAILMAN ARVOSTETUIMPIA matkailuoppaita julkaiseva Lonely Planet on valinnut Suomen kolmanneksi parhaaksi matkakohteeksi vuodelle 2017. Suomi on 10 maan listalla ainut eurooppalainen maa.

Perusteluina Suomen valinnalle kärkikohteiden joukkoon Lonely Planet nostaa esimerkiksi Hossan uuden kansallispuiston sekä useat tapahtumat, joita on suunniteltu Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotta varten.

Luonto on edelleen keskeinen valttikortti Suomen matkailustrategiassa. Matkailijoiden odotukset Suomessa liittyvät luontoon ja kokemuksiin luonnossa.

Suomen kansallispuistot tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet luonnossa liikkumiseen sekä kesällä että talvella. Luonto on Suomessa aina lähellä – sinne voi piipahtaa helposti jopa Helsingissä pysähtymisen yhteydessä.

Luontokokemuksia on mahdollisuus löytää myös Helsingin keskustasta. Kuvassa yksityiskohta Töölönlahdelta.
Luontokokemuksia on mahdollisuus löytää myös Helsingin keskustasta. Kuvassa yksityiskohta Töölönlahdelta.

VISIT FINLAND, entinen Matkailun edistämiskeskus, vastaa valtakunnallisena matkailualan asiantuntijana ulkomailta Suomeen suuntautuvan matkailun edistämisestä.

Visit Finlandin johtaja Paavo Virkkunen Finprosta odottaa tulevalle talvikaudelle merkittävää kasvua ulkomaalaisten matkailijoiden määrässä.

Lukuisten uusien lentovuorojen ja -reittien ansiosta Lappiin lennetään Euroopasta enemmän kuin koskaan aikaisemmin, ja Aasiasta yhteydet Helsingin kautta Lappiin paranevat myös kasvaneen kotimaisen paikkatarjonnan myötä.

− Pystymme tarjoamaan yhä useammille ja erilaisille matkailijatyypeille vaikuttavia elämyksiä ympäri vuoden, Virkkunen sanoo.

Uusia painopistealueita Suomen-matkailussa on luonnon parantava voima sekä hyvinvointimatkailu, joka rakentuu luontokokemusten ja -palvelujen ympärille.

KAUPUNGEISTA VETOVOIMAA. Luontokokemusten lisäksi Suomesta puhutaan kiinnostavana kohteena kokea ainutlaatuista kaupunkikulttuuria. Erityisen kiinnostavana pidetään muun muassa Suomen uutta ruokakulttuuria sekä Helsingin design-keskittymää.

Niin ikään Helsingin uutta elämyskulttuuria edustavat Löyly ja Allas herättävät kiinnostusta myös maailmalla.

Helsingistä on tullut lyhyessä ajassa suosittu kaupunkikohde. Kulttuuri, design ja jugend-arkkitehtuuri ovat pääkaupungin valttikortteja.
Helsingistä on tullut lyhyessä ajassa suosittu kaupunkikohde. Kulttuuri, design ja jugend-arkkitehtuuri ovat kaupungin valttikortteja.

− Suomen vetovoima matkakohteena on kouriin tuntuvaa ja pitkään tekemämme työ Suomen matkailun kasvattamiseksi näkyy muun muassa tässä Lonely Planetin tunnustuksessa. Tunnustus lisää Suomen vetovoimaa yksilöllisiä ja ainutlaatuisia elämyksiä hakevassa globaalissa matkailijaryhmässä, Paavo Virkkunen sanoo.

 

Lonely Planet Best in Travel 2017 top 10 maat:

1. Kanada
2. Kolumbia
3. Suomi
4. Dominica
5. Nepali
6. Bermuda
7. Mongolia
8. Oman
9. Myanmar
10. Etiopia

Share This:

MARIMEKKO HELSINKI–PARIISI

MARIMEKKO TUNNETAAN ympäri maailmaa omaperäisistä väreistään ja kuvioistaan. Yrityksen alkuvuosina Armi Ratia rohkaisi suunnittelijoitaan luomaan vapauttavia silhuetteja ja ennennäkemättömiä kuvioita, joiden avulla naiset voisivat ilmaista itseään vapaasti. Designperinnöstä pidetään edelleen tiukasti kiinni.

Marimekossa uskotaan, että edelläkävijyys kuviosuunnittelussa kulkee käsi kädessä oman painotuotannon kanssa. Herttoniemen kangaspaino on toiminut 1970-luvulta lähtien sekä tehtaana että luovana hautomona, jossa suunnittelijat tekevät yhteistyötä painon asiantuntijoiden kanssa pitääkseen yllä designfilosofiaansa ja tunnettuuttaan maailmalla.

Marimekon Herttoniemen-kangaspainosta lähtee maailmalle miljoona metriä kangasta joka vuosi.
Marimekon Herttoniemen-kangaspainosta lähtee maailmalle miljoona metriä kangasta joka vuosi.

MILJOONAN EURON INVESTOINTI. Syyskuun kuudes oli juhlapäivä Marimekon toimitiloissa Herttoniemessä. Sain olla mukana lukuisten kutsuvieraiden kanssa Herttoniemen toimitiloissa, kun miljoona euroa maksanut uusi huippumoderni pesulinja vihittiin käyttöön.

Pesulinjalla peittopasta sekä painoprosessissa jäänyt ylimääräinen väri pestään pois. Tällä varmistetaan se, etteivät valmiin tuotteen värit leviä tai irtoa ensimmäisessä pesussa. Kuumapesussa veden lämpötila on 95 astetta. Koneen jokaisen pesuyksikön lämpötilaa ja veden määrää voidaan ohjata erikseen, sillä erilaiset kankaat vaativat eri pesuohjelmat.

Uusi huippumoderni pesulinja otettiin käyttöön syyskuussa 2016.
Uusi huippumoderni pesulinja otettiin käyttöön syyskuussa 2016.

Suomalaisen designtalon sydämessä syntyy vuosittain noin tuhat kilometriä kangasta. Marimekon kodinmalliston tekstiileistä yli 70 prosenttia on painettu Herttoniemessä. Tästä kumpuaa tunnuslause Printed in Helsinki.

Pesulinjaston vihkiäisissä oli mahdollisuus seurata myös Maija Louekarin suunnitteleman Veljekset-nimisen uutuuskuosin painatusta.

Veljekset on Suomi Finland 100 -juhlakuosi, jossa mystisen metsän kätköissä elää sulassa sovussa karhu, ilves pöllö ja oravaneiti. Inspiraationsa kuosi saa suomalaisista metsistä, kansanperinteestä ja saduista.

Painokoneessa valmistuu Suomi Finland 100 -juhlakuosi Veljekset.
Painokoneessa valmistuu Suomi Finland 100 -juhlakuosi Veljekset.

MARIMEKON IDENTITEETTI syntyy eri tyylilajien vuoropuhelusta. Se ei ole pelkästään graafista, koristeellista tai raidallista, vaan kaikkia niitä yhdessä ja sopivassa suhteessa. Oleellista on, kulloinenkin yhdistelmä on vahvasti kiinni omassa ajassaan.

Maija Isola, Vuokko Nurmesniemi ja Annika Rimala ovat konkareita, jotka loivat vahvan pohjan Marimekon muotokielelle. Heidän tunnusmerkistöään olivat vahvat isot väripinnat ja käsivaralla tehdyt graafiset muodot. Pensseliviivat, värien päällekkäin painaminen ja erittäin yllättävät värien yhdistämiset ovat niin ikään jäljittelemättömiä ja lunastaneet paikkansa kuviosuunnittelun ytimessä.

1980-luvulla kuviointiin tuli mukaan rasterointitekniikkaa, jolla haettiin laveahkoja tunnelmia. Se oli omiaan jatkamaan tuttua kuviokieltä. Suomen geopiliittisen sijainnin tähden graafiseen kuviointiin on tullut vaikutteita idän suunnalta, esimerkkinä koristeelliset ornamentilliset kuviot.

Kuluvan vuosituhannen suunnittelijoista Maija Louekari, Eija Hirvi ja Aino-Maija Metsola ovat tuoneet oman sävynsä Marimekon kuviokieleen, erityisenä piirteenä viivapiirrokset yhdistettyinä voimakkaisiin väripintoihin.

Marimekon filosofiaan kuuluu painaa kankaan reunaan myös suunnittelijan nimi.
Marimekon filosofiaan kuuluu painaa kankaan reunaan myös suunnittelijan nimi.

FUNKTIONAALINEN ARJEN ESTETIIKKA tulee esiin Marimekko-kodissa, jonka uutuudet saivat maailmanensi-iltansa viime keväänä Milanon designviikolla. Marimekko-koti rohkaisee ja inspiroi ihmisiä ilmaisemaan itseään sisustamisen kautta ja luomaan kodistaan inspiroivan tilan ja arjen voimavaran. Marimekko-koti oli vahvasti esillä Helsinki Design Weekin tapahtumissa 1.–11.9.

Marimekko korostaa arvoissaan yhdessä tekemisen meininkiä sekä rohkeutta luoda jotain ainutlaatuista ja merkityksellisyyttä. Arvojen kanssa linjassa oleva yhteistyökumppani löytyi helsinkiläisestä Pastor-ravintolasta, jonka kanssa päädyttiin yhteistyöhön sekä sisustuksessa että henkilökunnan työvaatteissa.

Laajan yhteistyön kautta tavoitellaan elämyksellistä lisäarvoa ravintolan asiakkaille. Samalla ravintola toimii Marimekon käyntikorttina tuhansille kotimaisille ja ulkomaisille matkailijoille vuosittain.

Ravintola Pastorissa valmistuu Marimekon nimikkodrinkki, joka tarjoillaan luonnollisesti Marimekon Sukat makkaralla -juomalaseista.
Ravintola Pastorissa valmistuu Marimekon nimikkodrinkki, joka tarjoillaan luonnollisesti Marimekon Sukat makkaralla -juomalaseista.

PARIISIN MUOTIVIIKOILLA Marimekko julkisti näyttävästi kevään ja kesän 2017 vaatemallistonsa. Mallistossa Marimekon alkuvuosien vallankumoukselliset ajatukset yhdistyvät nykypäivän yllättäviin designideoihin.

Tätä yhdistelmää heijastavat malliston boheemit tyylit, Liselotte Watkinsin ja Paavo Halosen suunnittelemat raikkaat kuviot sekä nahka- ja canvas-asusteet yhdessä värikkäiden ja eleganttien korujen kanssa.

Marimekon mukaan käsitys luksuksesta on muuttumassa ja ihmiset haluavat entistä enemmän sijoittaa kestävään elämäntapaan ja vaatetukseen, nauttia elämästä sellaisena kuin se on ja kulkea omia polkujaan. Tällöin suomalaisen designin ikonit tuntuvat edelleen ajankohtaisilta ja löytävät paikkansa modernin naisen vaatekaapista uusien Marimekko-klassikkojen rinnalla.

Marimekko julkisti kevät-ja kesä 2017 -mallistonsa Pariisin muotiviikoilla.
Marimekko julkisti kevät-ja kesä 2017 -mallistonsa Pariisin muotiviikoilla.

Share This: