Viini – Tammenheimon matkassa

JUO GLÖGISI KYLMÄNÄ

Perinteisesti glögi on jouluisesti maustettu ja kuumana nautittava alkoholipitoinen juoma. Mutta modernit glögit ja glögityyppiset juomat voi hyvin nauttia myös kylminä, jolloin niiden raikkaus korostuu.

Otimme pikkujoulutestiin kolme erilaista glögijuomaa, joista yhden nautimme jääkaappikylmänä ja kaksi jäiden kanssa. Vuosikertaglögi Blossa 20 (14,99 €) ja Talvihetki Omena-Punaherukka (7,98 €) löytyvät Alkon vakiovalikoimasta. Kuohuva uutuus Blossa Sparkling & Spices Citrus (10,99 €) on tilausvalikoimatuote.

Testijuomat on saatu lehdistönäytteinä tavarantoimittajalta. Kirjoittajan lisäksi testiryhmässä olivat bloggaaja Piikkisika sekä vannoutuneet lämpimien glögien ystävät Eva Jokila ja Pauli Kekki.

Blossa Sparkling & Spices Citrus 10 %

Glögimausteilla aateloitu kuohuviini on joulunajan juomien uusin trendi, joka on parin viime vuoden kuluessa lyönyt läpi etenkin Ruotsissa. Viimeistään nyt on Suomen vuoro.

Blossa Sparkling & Spices Citrus on mm. kanelilla, kardemummalla ja neilikalla maustettu makea kuohuviini, jonka sokeripitoisuus on glögille maltillinen 50 grammaa litrassa.

Ainesosaluettelossa ei ole mainittu inkivääriä, mutta jokainen nelihenkisen ryhmämme jäsen aisti sen aromit sekä tuoksussa että maussa. Itse en erityisemmin pidä inkiväärin dominoivasta mausta, mutta tässä sitä oli mukana hyvin maltillisesti ja se ikään kuin yhdisti jouluisen mausteisuuden ja sitrushedelmien raikkauden eheäksi kokonaisuudeksi.

Juoma tarjottiin kuohuviinilasista sirtuuna-auringolla koristeltuna. Juhlakauden täydellisyyttä hipova tervetuliaismalja, joka toimii hyvin myös aperitiivina.

Talvihetki Omena-Punaherukka

Aiemmin tämä juoma on tunnettu Jouluhetki-nimellä, mutta tälle vuodelle se vaihdettiin Talvihetkeksi. Ymmärrettävä ja luonteva muutos, jolla haetaan lisäviikkoja myyntikauteen ja samalla luodaan mielikuvaa valkeasta talvimaisemasta, josta tosin joulun aikaan voimme pääkaupunkiseudulla lähinnä haaveilla. Mutta ehkä se tämän juoman siivittämänä onnistuu?

Talvihetki on omenaviinipohjainen glögijuoma, johon sekoitetaan joka vuosi vaihtuva hapokas ja raikas marjamehu. Tällä kertaa on punaherukan vuoro näyttää kyntensä. Ilta-Sanomissa lämpimien glögien testissä juoma sijoittui toiseksi saaden neljä pistettä viidestä, mikä nostatti odotuksia myös kylmälle versiolle.

Juoma tarjottiin viinilasista jäiden ja omenalohkon kera. Ensimmäinen mielikuva oli kaiken muun alleen peittävä muumilimumainen makeus, eiä ihme, sillä juomassa on sokeria peräti 190 grammaa litrassa!

Äitelä mehumaisuus ei nostattanut hymyjä. Itse asiassa kukaan meistä ei saanut juomaa alas paria suullista enempää, mutta päädyimme siihen, että vika ei välttämättä ole reseptiikassa vaan tarjoilussa. Talvihetki on esimerkki glögistä, joka tulisi ehdottomasti nauttia lämpimänä ja viinatilkalla terästettynä.

Blossa 20 Myntathé

Vuodesta 2003 valmistettu Blossan vuosikertaglögi on aina tapaus, niin tänäkin vuonna. Viime vuoden Blossa 19 Aloha vei makumatkalle Havaijille, tänä vuonna inspiraatiota on haettu Marokon Marrakechista.

Kun viime vuoden syyskuussa tapasin Blossan sekoittajamestarin Åsa Orsvärnin, hän kertoi, että tulevan vuoden reseptiikka on pääpiirteissään valmiina vähintään vuoden etukäteen. Toisin sanoen hän tiesi jo tuolloin, että 2020 on Marrakechin ja mintun vuosi.

– Mutta se tieto on yksin minulla ja huuleni ovat sinetöidyt seuraavaan julkaisupäivään asti.

Blossa 20 Myntathén tuoksu on nimensä mukaisesti vahvan minttuinen. Mukana on vihreää teetä, omenankukkaa, neilikkaa ja ripaus kanelia.

Minttu lienee syynä siihen, että juoma on saanut arvioissa ristiriitaisen vastaanoton, mutta samalla sen ansiosta uusi vuosikertaglögi suorastaan vaatii tulla lämmittämisen asemesta nautituksi jäiden kanssa viilennettynä ja mintun oksalla koristeltuna, ikään kuin joulutunnelmaa nostattavana cocktailina.

Testiryhmän mielestä viilennetty Blossa 20 on herkullinen seurustelujuoma. Toisaalta siitä voi helposti hyödyntää myös juomasekoituksissa oman maun mukaan. Kokeile esimerkiksi valmistuttajan ohjeiden Blossa Spritz tai Marrakech Mojito.

Silja Resort toi Argentiinan kiihkeät latinorytmit Itämerelle

Argentiina tunnetaan intohimoisesta tangosta, lihaisasta ruokakulttuurista ja täyteläisestä Malbec-viinirypäleestä. Tämä toisiaan täydentävä kolmikko tarjoaa Silja Linen Helsingin-laivoilla hurmaavia hetkiä kaikille aisteille.

Marcos Ayala Tango Company esiintyy Silja Serenadella syys-marraskuussa.

Argentiina on kapean kolmion muotoinen maa Etelä-Amerikan eteläosassa Atlantin länsirannikolla. Se on suuri maa, jonka leveimmällä kohtaa on mittää 1 580 kilometriä ja pisimmällä peräti 3 694 kilometriä.

itse asiassa Argentiina on Etelä-Amerikan toiseksi suurin valtio ja kaikista maailman maista se on kahdeksanneksi suurin. Pinta-alaltaan Argentiina on 8,2 kertaa Suomen kokoinen.

Jos Argentiinan haluaa selittää yhdellä sanalla, ainoa oikea sana on tango, sillä siihen sisältyy kaikki; historia, nykyhetki ja koko elämä.

Tango on kahden kauppa, tunteikas kahden ihmisen jakama hetki, joka kestää aina yhden kappaleen ajan.

Show kertoo tarinan

Let’s Tango on Silja Serenadella ja Silja Symphonylla syys-marraskuussa nähtävä Marcos Ayala Tango Companyn show. Marcos Ayala yhdistelee klassista ja modernia tangoa sekä nykyaikaisia tanssitekniikoita.

Menomatkalla Helsingistä Tukholmaan esitys sukeltaa valon ja pimeyden maailmaan tangon keinoin. Show on elämyksellinen, intohimoinen ja paikoin myös akrobaattinen liioiteltuine käännöksineen ja askelsarjoineen.

Paluumatkan show palauttaa katsojat tangon syntyhistoriaan ja rosoiseen Buenos Airesiin.

Buenos Airesista kotoisin oleva Marcos Ayola kertoo saaneensa innoituksensa tanssiin Tango Nuevo -musiikkilajin kehittäjän Astor Piazzolan kautta. Piazzolan oivallus oli yhdistää tango jatsiin ja taidemusiikkiin.

– Isäni toivoi minusta koripalloilijaa, koska olin pitkä mies, mutta ryhdyinkin harrastamaan kansantanssia noin 12–13-vuotiaana. Sitten kuvioihin tuli Piazzola, joka sytytti rakkauteni tangoon syttyi, Ayala kertoo.

Mutta tangoon ei syöksytä noin vaan, varsinkaan varhaisessa teini-iässä. Ayala kertoo odottaneensa 17 vuoden ikään, ennen kuin tunsi olevansa kypsä.

– Koska tango on niin tunteellinen ja seksikäskin tanssi, nuori poika ei millään pysty sitä tulkitsemaan, hän sanoo.

Silja Linen showt ovat modernia estradiviihdettä. Niissä on tangon perustaa, mutta samalla niihin on lisätty uusia elementtejä. Kyseessä on show- eli fantasiatango, eikä sitä näe perinteisissä tanssipaikoissa. Marcos Ayalan kädenjälki näkyy ennen kaikkea näyttävissä yksityiskohdissa.

– Missioni on näyttää, että tango ei todellakaan ole tylsää, mies huudahtaa.

Kaikki tanssiryhmän jäsenet ovat nuoria tanssin ammattilaisia. Mukana on seitsemän paria, joista sattumoisin suurin osa on tanssinut yhdessä seitsemän vuotta.

– Maaginen luku, hymähtää Ayala.

Normaalisti Ayalan ryhmä kiertää maailmaa neljä kuukautta vuodessa, mutta tänä vuonna kiertueelle tulee mittaa yli puoli vuotta, sillä pelkkä laivakiinnitys kestää kolme kuukautta. Silja Linen jälkeen ryhmä suuntaa joulukuussa Venäjän-kiertueelle.

Marcos Ayala Tango Companyn showtangossa yhdistyvät intohimo, vauhti ja tarkasti ajoitetut erittäin vaativat liikesarjat.

Ruokakulttuuri perustuu lihaan ja punaviiniin

Argentiinalaista ruokakulttuuria määrittää etenkin pampalla kasvatettu pihvikarja, ja naudanlihan kulutus on peräti 74 kiloa henkeä kohti vuodessa. Se on Uruguayn (86 kg/hlö) jälkeen eniten maailmassa. Lihapainotuksesta huolimatta moderni argentiinalainen keittiö on saanut paljon vaikutteitä Italiasta ja Espanjasta.

Argentiinassa päivän pääateria on perinteisesti lounas, ja illallinen syödään vasta iltayhdeksän jälkeen. Useimmiten pöytään tilataan jaettavaksi pelkkää lihaa, ja kukin ruokailija tilaa haluamansa lisukkeet erikseen.

Silja Linella Argentiina-teema näkyy hienostuneesti musiikin rytmissä sekä makuina lautasella ja lasissa. Mitään turhia lippusiimoja tai sinivalkoraitaisia pelipaitoja ei ole, ja hyvä niin. Taidokas showtanssi ja herkullinen ruoka luovat tunnelman.

Argentiinalainen ruoka perustuu lihaan ja sosiaaliseen syömiseen.

Malbec uudisti viinintuotannon

Lähes 170 vuotta sitten, huhtikuussa 1853 Argentiinan silloinen päämies Justo José de Urquiza halusi uudistaa maansa viinintuotannon. Viinitarhoille alettiin istuttaa uusia rypälelajikkeita, joista osa menestyi ja osa ei. Menestyjien joukosta erottui Ranskan Bordeaux’sta vuonna 1868 tuotu Malbec, joka tuottaa isoja ohutkuorisia rypäleitä ja tarvitsee kypsyäkseen paljon valoa ja lämpöä.

Mutta Malbec on haastava viljeltävä. Se on erittäin hallanarka ja kosteissa olosuhteissa herkkä homeelle. Vaikka Malbecia viljellään jonkin verran lähes kaikkilla maailman viinialueilla, Argentiinan Mendozan ilmasto ja maaperä ovat osoittautuneet rypäleelle kaikken suotuisimmiksi. Puolentoista vuosisadan aikana Malbecista on kasvanut Argentiinan nimikkorypäle ja lähes synonyymi argentiinalaiselle viinille. Tätä nykyä Argentiina on maailman viidenneksi suurin viinintuottajamaa, ja kaksi kolmasosaa argentiinalaisista viineistä tuotetaan Mendozassa.

Malbec tuottaa syvän sinipunaista viiniä, jonka tuoksussa voi havaita mustaherukkaa, karhunvatukkaa, minttua, kirsikkaa, luumua, kahvia, suklaata ja nahkaa. Kun Malbecin annetaan kypsyä tammitynnyreissä, se imee puusta vaniljaisia ja mausteisia aromeja.

Ruokapöydässä täyteläiset Malbec-viinit sopivat vahvojen liha- ja riistaruokien sekä voimakkaiden juustojen rinnalle. Grillatun lihan ja mausteisen Malbecin yhdistelmä on taivaallinen.

Täyteläinen Malbec on oikea viini tuhdeille ja mausteisille liharuoille. Alkupalojen kanssa sen sijaan kannattaa kokeilla raikasta olutta. Silja Linen laivan olut, ruotsalaisen Nils Oscarin valmistama Kapten Balder -luomulager on mitä monipuolisin ruokaolut.

Kansainvälistä viihdettä

Marcos Ayala Tango Companyn jälkeen joulukuussa Helsinki-Tukholma-linjan Starlight-yökerhot valtaa The Great Gatsby Cruise -show, jossa 1920-luvun glamour tuodaan 2020-luvulle musiikin, valosuunnittelun ja tanssin keinoin.

Helsingin-reitillä viihde on kansainvälistä, samoin matkustajakunta. Turun-laivoilla matkustajat ovat enimmäkseen suomalaisia, joka näkyy myös artistikiinnityksissä.

Yhden risteilyn aikana Serenadella ja Symphonylla saattaa olla jopa 60 eri kansallisuutta. Siksi viihdeohjelmisto valitaan niin, että se sopii yhtä lailla pohjoiseurooppalaiseen kuin aasialaiseenkin makuun. Aasialaisten osuus Itämeren risteilymatkustajista kasvaa kaiken aikaa, ja esimerkiksi eteläkorealaiset ovat jo hyvin merkittävä matkustajaryhmä.

Helsingistä lähtevillä laivoilla showtuotannot vaihtuvat noin kolmen kuukauden välein. Esitykset ja ryhmät tilataan useimmiten suurilta kansainvälisiltä ohjelmatoimistoilta, jolloin saadaan monipuolisempaa ohjelmistoa ja pitkiin tuotantoihin sopeutuvia ryhmiä.

Uuden tuotannon valmistelu saattaa kestää jopa kaksi vuotta. Käytännössä valmistelu ja harjoittelu sisältää neljä erilaista keskiyön show-esitystä, sillä laivoja on kaksi ja molempiin tehdään erilaiset showt meno- ja paluumatkoille. Lisäksi valmisteluun kuuluu paljon logistisia ja markkinoinnillisia yksityiskohtia.

Showt räätälöidään mittatilauksena erikseen sekä Serenadelle että Symphonylle. Estradin muoto ja koko määrittävät koreografiaa ja lisäksi laivoilla voi olla hyvinkin tarkkoja toiveita esimerkiksi kappaleiden pituuksista ja lukumäärästä, toisinaan jopa yksittäisen artistin esiintymisasun helman pituudesta. Tällä hetkellä nousevana trendinä on showryhmän ja laivan matkustajien välille syntyvä vuorovaikutus. Hyvänä esimerkkinä Marcos Ayalan ryhmä antaa iltapäivisin tassiopetusta matkustajille, jolloin kokonaisuudesta muodostuu entistä vaikuttavampi elämys.

Teksti ja kuvat: Peter Tammenheimo

Eleganssia ja huumorin kukkaa – Viinien lahjapakkauksissa näkyy ajan henki

Tämän vuoden jouluviinien lahjapakkauksissa on talvista tunnelmaa, tähtisumua, mustaa eleganssia ja klassista tyylikkyyttä sekä rumuuden hauskuutta.

Monet tutut klassikot kuten MUMM Gordon Rouge Brut, Wolfberger Crémant D’Alsace Brut ja Laroche Petite Chablis, vain muutamia mainitakseni, on puettu joulun kunniaksi uusiin kääreisiin. Kuusen alla nämä värimaailmaltaan ja ulkoasultaan juhlavat pakkaukset korostavat entisestään vuoden tärkeimmän juhlapäivän arvokkuutta.

Toisesta ääripäästä löytyvät kylmät talvimaisemat ja leikkisät joulukuosit. Rohkeimmat kausiöverit iskee pöytään rumista villapaidoista innoituksensa saanut glögimäinen The Ugly Glühwein.

SAMPPANJA kruunaa juhlan kuin juhlan, se toimii varpajaisista hautajaisiin ja kalenteripyhät siinä välissä. MUMM Gordon Rouge Brut (39,98 €) on kuluttajalle helposti lähestyttävä perussamppanja; tasapainoinen ja raikkaan hedelmäinen. Porche Design Studion kanssa suunniteltu kiiltävän hopeinen lahjapakkaus hurmaa linjakkuudellaan ja jouluisella värimaailmallaan.

Toinen mainio vaihtoehto laadukkaaksi kuohuviinilahjaksi on Wolfberger Crémant D’Alsace Brut (14,38 €). Kuiva, hedelmäinen ja raikkaan hapokas juoma, jonka hinta-laatusuhde hakee vertaistaan. Lahjapakkauksessa trendikäästä musta-kultayhdistelmästä rakentuu viinipullo, josta kuplat nousevat tähtinä taivaalle.

VALKOVIINEISTÄ Laroche Petit Chablis (18,98 €) sopii mainiosti jouluaterian aperitiiviksi tai kalaruokien seuraan. Myös tässä lahjapakkauksessa toistuu vuoden trendikkäin mustan ja kullan yhdistelmä, joka jatkuu lisäksi ikkunan kautta pullon etiketissä.

Chablis-alueen Kimmeridge-maaperä tuottaa maailman hienointa valkoviiniä. Laroche-viinitalo on perustettu Chablis’n kylän sydämessä sijaitsevan l’Opédiencerie-nimisen luostarin paikalle, jonka munkit valmistivat viiniä jo 1100 vuotta sitten. Vuonna 2014 Domain Laroche palkittiin IWSC-kilpailussa parhaana ranskalaisena viinintuottajana.

Laroche Petit Chablis on maultaan kuiva ja raikas, kukkainen ja sopivan hapokas. Siinä on aistittavissa limettiä, viheromenaa, yrttisyyttä sekä mineraalisuutta.

PUNAVIINEISSÄ on valinnanvaraa sekä rypäleissä että lahjapakkauksissa. Erinomainen valinta hyvän viinin ystävälle on esimerkiksi viileän ilmaston chileläinen Leyda Single Vineyard Las Brisas Pinot Noir (14,90 €), joka sai täydet viisi tähteä Viinistä viiniin -kirjassa. Viini on käynyt terästankeissa, minkä jälkeen sitä on kypsytetty vielä 10 kuukautta ranskalaisessa tammessa.

Lahjapakkauksessa pullosta muodostuu tähdin, lumihiutalein ja palloin korosteltu joulukuusi, minkä kätköissä keskitäyteläinen ja kypsän marjaisa viini odottaa pääsyään joulupöytään.

QP Organic (15,49 €) on täyteläinen ja tumman marjaisa Tempranillo-rypäleestä valmistettu moderni Rioja-luomuviini. Tumma ja mehevä marjaisuus kestää tuoksusta pitkään jälkimakuun. Viini on upea kumppani täyteläisille liharuoille tai robusteille pataruoille. Musta-kultaisessa lahjapakkauksessa on tähtiä, joulupalloja ja lentäviä poroja. Merry Christmas -teksti korostaa viinin joululahjapotentiaalia.

Viña San Pedron viinitalon perustamisvuotta ja yli 150-vuotista historiaa kunnioittavan 1865 Single Vineyard -sarjan Cabernet Sauvignon (16,88 €) tulee aurinkoisesta Maipon laaksosta. Täyteläisessä ja runsaan hedelmäisessä viinissä on silkkiset tanniinit, ja sitä voi suositella esimerkiksi juhlapöydän riistalle ja pitkään kypsyneille juustoille.

Tämä Decanter-lehdessäkin ”Highly recommended” -maininnan saanut viini on pakattu arvonsa mukaisesti näyttävään laatikkoon, jota koristaa juhlava punainen nauha.

Riojalainen Barón de Ley Reserva (16,98 €) on niin ikään saanut ansaittua huomiota Decanter-lehdeltä, joka valitsi sen parhaaksi riojalaiseksi vuonna 2015. Syvän rubiininpunainen, keskitäyteläinen ja runsas viini on valmistettu valikoiduista vuonna 1985 istutetuista Mendavian tarhan Tempranillo-rypäleistä ja sen on annettu kypsyä amerikkalaisissa tammitynnyreissä 20 kuukauden ajan sekä vielä pulloissa kaksi vuotta ennen myyntiä.

Lahjapakkaus on kuin viini itse: moderni ja samalla perinteitä kunnioittava. Lahjalaatikon kyljessä pohjoinen talvimaisema loistaa kirkkaan tähtitaivaan alla.

MAKEA JA GLÖGIMÄINEN The Ugly Glühwein (10,98 €) on tarttunut viime vuosina räjähdysmäisesti yleistyneeseen ruma villapaita -ilmiöön. Kuusen alla pullo kaikessa rumuudessaan vangitsee katseen ja herättää varmasti keskustelua.

The Ugly Glühwein istuu jouluun kuin mummo lumihankeen, se on mitä virkistävin vaihtoehto perinteiselle glögijuomalle ja erinomainen osoitus siitä, että rumassakin pullossa voi olla hyvä viini.

TOM OF FINLAND JA LATTEA LANSEERAUS

Helsinki Pride -viikolla järjestetty Tom of Finland OUTstandingRED -viinin lanseerausjuhla latistui homobaarin kantisbileiksi.

KUTSU UUDEN Tom of Finland -punaviinin lanseerausjuhlaan tuli viinitukkuri Norex Selected Brandsilta jo hyvissä ajoin ennen kesäkuun puoliväliä. Kutsussa luvattiin, että Pride-huumaa henkivä juhla ei jätä ketään kylmäksi.

Toisin kävi.

Juhla järjestettiin helsinkiläisessä yökerho Herculeksessa, jossa se latistui kanta-asiakkaiden ryyppyjuhlaksi teemalla: ”Tänään tarjolla ilmaista punkkua, tervetuloa!”

Odotettu lanseerausjuhla latistui muutamaan lasiin anonyymiksi jäänyttä punkkua.

TAITEILIJA TOUKO LAAKSONEN (1920–1991) nousi kulttimaineeseen Yhdysvalloissa 1950-luvulla, ja sittemmin hänen piirroshahmonsa merimiehistä, moottoripyöräilijöistä, tukkijätkistä ja nahkamiehistä loivat maailmanlaajuisen stereotypian maskuliinisista homomiehistä.

Laaksonen, taiteilijanimeltään Tom of Finland, alkoi saada arvostusta myös kotimaassaan 1990-luvun alussa, kun hänen piirroksiaan esiteltiin ensi kertaa suomalaisille helsinkiläisessä Muu-galleriassa.

Maailmankuulun Tom of Finlandin henkilöllisyys selvisi suomalaisille vasta hänen kuolemansa jälkeen, sillä Laaksonen teki uransa salassa jopa lähisukulaisiltaan.

Vuonna 1956 Laaksonen lähetti piirustuksiaan yhdysvaltalaislehteen Physique Pictorial, joka julkaisi kuvat nimimerkillä ”Tom of Finland”. Tämä noudatti lehden yleisiä nimikonventioita: muita taiteilijoita olivat muun muassa ”Bruce of Los Angeles” ja ”Spartan of Hollywood”. Laaksonen itse ei kokenut millään tavoin edustavansa Suomea.

TAKAISIN LANSEERAUKSEEN. Tom of Finland -brändätyn viinin maailmanensi-ilta on tapaus, johon todella kannattaisi panostaa. Oli surullista katsella, kuinka yhden yökerhon bisnes asetettiin viinin ansaitseman kulttuuri- ja media-arvon edelle.

Viini, josta kirjoitin myös Shaker-lehden blogiin, olisi ansainnut parempaa. Paljon parempaa.

Miksi sitten kävi niin kuin kävi?

Olen vuosien varrella ollut useissa Norex-alkoholitukkurin järjestämissä tilaisuuksissa. Kokemusteni perusteella Norex todella taitaa markkinoinnin, ja tilaisuudet ovat olleet järjestelyiltään viimeiseen piirtoon asti onnistuneita.

Onnistuneen lanseerauksen kannalta tärkeää on, että tuotteet ovat hyvin esillä, eivätkä lopu kesken ennen tilaisuuden ilmoitetun kestoajan. Lisäksi ohjelman tulee selkeästi tukea esiteltävää tuotetta, mutta samalla sen pitäisi olla yllätyksellistä ja elämyksellistä. Kokonaisuuden kruunaa huippuunsa viimeistelty, tehokas ja ystävällinen palvelu.

Nyt mentiin metsään että rytisi!

Metsään mentiin että rytisi. Kovin montaa ehjää tai loppuun asti ajateltua osaa tilaisuuden järjestelyistä oli vaikea löytää.

OLETAN TÄMÄNKERTAISEN pannukakun johtuvan siitä, että vastuuta järjestelyistä oli ulkoistettu liikaa Hercules-yökerholle. Ilmeisesti juuri se aikaansai standardien tippumisen myötähäpeän ja kotikutoisen örveltämisen tasolle.

Ensinnäkin, tilaisuuden juontanut Mega-Paula oli, anteeksi vaan, kuin halpa muovinen kopio tunnetusta laulajasta, eikä hahmo liittynyt lanseerattavaan tuotteeseen millään tasolla. Palvelu tiskin takana oli sekin kuin suoraan neuvosto-virolaisesta kaljakuppilasta; tahmeaa, hidasta ja hymytöntä.

Viinikin loppui kesken – tai tarkkaan ottaen se laitettiin maksulliseksi reilu puoli tuntia ennen kutsuvierastilaisuuden päättymistä.

Illan harvoja valopilkkuja olivat energinen plokkari Arnold Oksmaa sekä Skandinavian Hunks, joka pelasti tasapaksulla esityksellään mitä pelastettavissa oli, mutta heidänkin potentiaalinsa jätettiin suurelta osin hyödyntämättä.

Hunksit olisivat voineet esimerkiksi kiertää ravintolassa Tom of Finland -tyylisissä kostyymeissaan täyttäen vieraiden laseja. Tällöin myös tarjottava tuote olisi ehkä jäänyt juhlakansan mieliin.

Skandinavian Hunks -ryhmä ei riittänyt pelastamaan lanseerausjuhlaa täydelliseltä katastrofilta. Toivottavasti seuraavalla kerralla onnistutaan paremmin.

ONNELLISEN ELÄMÄN TAITTINGER

VUONNA 1734 PERUSTETTU Taittinger [lausutaan: tɛ.tɛ̃.ʒe] voi ylpeydellä sanoa olevansa yksi maailman vanhimmista samppanjataloista, edellään ainoastaan Philipponnat (1522), Gosset (1584), Ruinart (1729) ja Chanoinen Frères (1730).

Alkujaan talo tunnettiin nimellä Fourneaux perustajansa Jacques Forneaux’n mukaan, mutta nimettiin uudelleen 1932 Pierre Taittingerin ostettua tilan.

Champagne Taittingerin juuret ulottuvat vuoteen 1734 (joissain lähteissä mainitaan 1732), mikä tekee siitä yhden maailman vanhimmista samppanjataloista.

Vuodesta 1945 vuoteen 1960 talon johtajana toimi Pierren kolmas poika Francois, jonka kaudella Taittinger osti Ranskan vallankumouksen aikaan tuhoutuneen 1200-luvulta peräisin olevan St. Niçaissen luostarin rauniot ja rakensi maanalaisen kellariverkostonsa tälle historialliselle paikalle.

Francois’n kuultua tapaturmaisesti vetovastuuseen astui hänen veljensä Claude, joka johti taloa peräti 45 vuotta aina vuoteen 2005. Clauden ansioiksi lasketaan Taittingerin brändin nostaminen maailmanmaineeseen ja suurien samppanjan valmistajien joukkoon.

Heinäkuussa 2005 Taittinger vaihtoi omistajaa, kun amerikkalainen pääomasijoittaja Starwood Capital Group osti perheyrityksen. Vaihdos oli kuitenkin lyhytaikainen, sillä Pierre Taittingerin pojanpoika Pierre-Emmanuel lunasti tilan takaisin 660 miljoonan euron kauppahintaan.

Nykyään Taittinger on tuotantomäärällä mitaten maailman seitsemänneksi suurin samppanjan valmistaja, ja Pierre-Emmanuelin molemmat Clovis ja Vitalie työskentelevät yrityksessä.

Minulla oli suuri ilo tavata Vitalie Taittinger. Yksi niistä hetkistä ja kohtaamisista, jotka eivät kai milloinkaan unohdu.

TOUKOKUUSSA HELSINGISSÄ järjestettiin kupliva Taittinger-iltajuhla, johon myös minulla oli suuri ilo osallistua. Juhlan järjestelyistä vastasi Taittingerin maahatuoja Social Wines ja sitä emännöi suuri samppanjan ystävä Mirva Saukkola.

Itseoikeutettuna kunniavieraana paikalla oli Vitalie Taittinger.

Pörssi-ravintolassa pidetyssä tilaisuudessa oli tarjolla viittä eri samppanjaa, joista oma suosikkini oli Brut Prestige Rosé, tyylikäs, monivivahteinen ja reilusti punaisia marjoja aromeiltaan muistuttava pienikuplainen herkku.

Omasta mielestäni laadukas rosésamppanja on ehkä kaikkein juhlavin ja monikyttöisin viini. Se sopii yhtä lailla kesän lämpöön kuin talvisiin pakkasiltoihin, seurusteluun ja ruokapöytään. Kesällä Taittinger Rosé on on omiaan esimerkiksi punalihaisen grillatun kalan seuraan.

Olen aiemmin valottanut suhdettani muun muassa Bollinger-samppanjaan, jonka kanssa olemme päässeet molemminpuoleisen ystävyyden tasolle. Viimeisen parin vuoden aikana kuitenkin myös Taittinger muutaman muun laatusamppanjan ohella on tullut minulle huomattavan läheiseksi.

Taittinger Brut Prestige Rosé. Moniulotteinen, elegantti tuoksu on täynnä kypsää marjaisuutta, puolukkaa, punaherukkaa, mansikkaa. Maku on kuiva ja täydellisesti linjassa tuoksun kanssa. Viinissä on lisäksi mausteisen yrttisiä ja mineraalisia vivahteita. Pienet kuplat korostavat hapokkuutta, joka tuo viiniin sille ominaista ryhdikkyyttä, raikkautta ja mineraalisuutta. Jälkivaikutelma on rapsakka, marjainen, kirsikkainen ja aavistuksen yrttinen.

SAMPPANJASSA VIEHÄTTÄÄ sen perinteet, historia ja siihen liittyvät monet kuplivat anekdootit. Mutta unohtaa ei sovi myöskään viinin valmistusta, joka vaatii paljon taitoa, kokemusta ja käsityötä.

Laadun kannalta tärkeintä on cuvée eli sekoitus. Niin sanotut perussamppanjat ovat valmistajiensa käyntikortteja, ja vaatii todellista taitoa valmistaa vuodesta ja satokaudesta toiseen tasalaatuisia sekoituksia, joissa jokaiselle talolle tyypilliset nyanssit pysyvät muuttumattomina.

Jokainen samppanjapullon avaaminen on aina elämys, olettaen että viini pullossa ei ole päässyt pilaantumaan. Samppanjassa maistuu flavoreiden lisäksi tuhannet kuplivat muistot, mielikuvat, tunteet ja tarinat.

Siksi samppanjan kanssa on niin helppo olla onnellinen!

Hyvässä seurassa ja hyvän juoman äärellä on helppo olla onnellinen. Kuvassa ystäväni ja kollegani Mia Rouvinen. Taustalle tupsahti Sami Hyypiä vaimoineen.

SILJA LINEN JUHLAMENU HENKII HISTORIAA

SILJA LINE täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Juhlan kunniaksi laivojen Tavolata-ravintoloihin on suunniteltu menneiden vuosikymmenten suosikkiannoksista inspiraationsa saanut neljän ruokalajin juhlamenu. Ateriakokonaisuuden täydentää suomalaisomisteisen Château Carsinin viinit.

Juhlamenun luomiseen ovat osallistuneet kaikkien neljän Silja Linen laivan keittiöpäälliköt ja hankkeen koordinaattorina on toiminut Tallink Siljan ravintolatoimen johtaja Matti Jämsen. Menu on tarjolla vuoden 2017 loppuun asti ja sen hinta viineineen on 87 €.

Silja Line 60 -juhlamenu syntyi yhteistyössä eri laivojen keittiöpäälliköiden kesken. Alkuruoka tulee Baltic Princessiltä, väliruoka Galaxylta, pääruoat Serenadelta ja jälkiruoka Symphonylta.

Silja Line 60 -juhlamenun suositusviinit tulevat yhtä lukuun ottamatta Bordeaux’sta Juha Berglundin perhetilalta. Château Carsinin valkoviinit ovat tyypillisesti kuivia ja raikkaan hedelmäisiä, punaviinit tasapainoisia, runsaita ja intensiivisiä. Jalohomeisista Semillon-rypäleistä valmistettu jälkiruokaviini Liuqoreaux on runsaan hunajainen sekä aprikoosinen – ja vuosikerrasta toiseen oma suosikkini.

NELJÄN RUOKALAJIN menu voi äkkiseltään tuntua oudolta, mutta siihen päädyttiin syystä että Itämerellä Silja Linen brändin alla seilaa neljä laivaa. Näin ollen jokaisen keittiöpäällikön käden jälki pääsee menussa esiin.

– Menun kautta pääsin touteuttamaan myös toisen unelmani eli yhdistämään tähän juhlakokonaisuuteen suomalaiset viinit, kertoo hanketta koordinoinut Matti Jämsen.

Yksi poikkeus viinivalintoihin oli pakon sanelema, sillä sokeria ja etikkaa sisältävä alkuruoka kaipasi rinnalleen ehdottomasti puolikuivan, raikkaan hedelmäisen rieslingin. Koska ateria koostuu suurelta osin klassikoiksi muodostuneista annoksista, perinteikäs saksalainen Müllheimer Sonnenlay Riesling Zeppelin oli luonteva valinta alkuruoan makupariksi.

Tallink Siljan ravintolatoimen johtaja Matti Jämsen toimi juhlavuoden menun koordinaattorina. ”Kun ajattelin Silja Linen upeaa historiaa niin unelmoin alusta asti, että voisimme yhdistää menuun suomalaisen Juha Berglundin ohjastaman legendaarisen Château Carsinin tilan ainutlaatuiset viinit”, Jämsen kertoo.

CHÂTEAU CARSININ ja Silja Linen yhteistyö on sekin ottanut ensi askeleensa jo 1990-luvun alkupuolella Juha Berglundin saatua viinintuotantonsa käyntiin. Vain pari vuotta aikaisemmin Siljan laivastoon olivat ilmestyneet maailman suurimmat autolautat Silja Serenade ja Silja Symphony.

Itämeren rannoilla puhalsivat uudet tuulet. Neuvostoliitto oli romahtanut omaan mahdottomuuteensa ja Baltian maat itsenäistyivät kukin vuorollaan. Suomessa Esko Ahon hallitus kirjasi ohjelmaansa, että EY-jäsenyys olisi joskus tulevaisuudessa mahdollinen.

Verovapaa matkustajatuonti oli edelleen voimakkaasti säädeltyä; täysi-ikäinen matkustaja sai tuoda ilman tullia vain litran väkeviä ja kaksi litraa viinejä. Tax Free -myymälöihin alkoi ilmestyä asiakasystävällisiä kolmen viinipullon laatikoita.

– Yksi ensimmäisistä Siljan myymälöihin tulleista kantokahvallisista laatikoista tuli meiltä. Tuolloin elettiin vuotta 1992, ja kirjoitimme laatikkoihin tekstin ”Makunautintoja ensimmäisessä polvessa jo vuodesta 1990.”, Juha Berglund muistelee.

Nykyään Château Carsin tunnetaan maailmalla etenkin ranskalaisittain poikkeuksellisesta sauvignon gris -rypäleestä, joka on monin verroin haasteellisempi viljeltävä kuin isoveljensä sauvignon blanc. Berglundin mukaan sauvignon gris on lajikkeena kuin ”huonosti koulutettu kersa, joka tuottaa vain murto-osan siitä viinimäärästä, mitä tavoitellaan normaalisti”.

Sauvignon Gris on rypäleenä kalapääruoan L’Etiquette Grise -valkoviinissä.

Château Carsinin isäntä Juha Berglund on pitänyt viinitilaa Ranskan Bordeaux’ssa jo vuodesta 1990.

MENUN ALOITTAVA Reindeer eli Riimiporoa Sallasta ja marinoituja kasviksia on löytänyt innoittajansa Silja Linen laivastossa vuosina 1981–90 liikennöineen M/S Finlandian keittiöstä, jonka á la carte -listalla tarjottiin riimihirveä.

M/S Baltic Princess -aluksen keittiöpäälliköt Riku Alho ja Harri Salo ovat onnistuneet tuomaan 35 vuoden takaisen annoksen nykypäivään sekä puhtaaseen Lapin luontoon. Päivityksessä tosin hirvi on vaihtunut poroon ja lakka-vinaigretteen.

REINDEER – Riimiporoa Sallasta ja marinoituja kasviksia

Väliruokana tarjottava Mushrooms – Kauden sieniä ja rakuunaa on puolestaan M/S Galaxyn Tony Bomanin ja Eddy Brihedin käsialaa. Nimensä mukaisesti annoksen koostumus elää vuodenaikojen rytmissä. Maistamassani annoksessa oli metsäherkkusieniä, luhtasientä ja kuningasosterivinokasta sekä parmesaanivaahtoa ja hillottua punasipulia.

Pääruokavaihtoehtoina valittavissa ovat Kuhaa Walewska tai vasikasta tehty Oskarin leike. Molemmat ovat syntyneet M/S Silja Serenaden Heikki Härmän ja Juha Tammisen yhteistyönä.

Walewska – Kuhaa Walewska, katkarapua ja perunaa kunnioittaa vanhoja klassikkoannoksia, jotka ovat vierailleet ruotsinlaivojen listoilla aika ajoin. Lisukkeena on käytetty Duchesse-perunaa sekä laivaympäristöön niin olennaisena osana kuuluvaa katkarapua. Moderni klassikko viimeistellään juustokastikella, herkkusienillä ja tryffelillä.

Vasikanleike eri muodoissaan on sekin viihtynyt ruokalistalla läpi vuosikymmenten. Laivamatkailuihin kiinteästi kuuluvaa gastronimista historiaa kunnioittaen vasikka tuodaan nyt lautaselle alkuperäisessä muodossaan Oskarin leikkeenä lisukkeinaan parsaa, hummeria ja bearnaisekastiketta.

OSCAR – Oskarin leike vasikasta, hummeria ja parsaa

M/S Silja Symphonyt keittiötiimi Jyrki Tulkki ja Jonas Niklasson ovat loihtineet aterian päätteeksi klassikoiden klassikon 1880-luvun Ranskasta, Stéphanie ja Caroline Tatinin mukaan nimensä saaneen tarte tatinin.

Jyrki Tulkin mukaan jälkiruoan pääraaka-aineena omena on luonnollinen valinta ja se sopii yhtä lailla suomalaiseen kuin ruotsalaiseenkin ruokaperinteeseen. Keskeistä annoksen onnistumisen kannalta on oikea omenalajike, jonka tulee olla sekä hapokas että kiinteä.

Jälkiruokaviini Liuqoreaux 2010 tulee Cadillacin alueelta Bordeaux’sta. Intensiivisen makea, jalohomeisesta Semillon-rypäleestä tehty viini on herkullinen yhdistelmä jälkiruoalle ja mainio lopetus aterialle.

TARTE TATIN – Karamellisoitua omenaa ja vaniljajäätelöä

SILJA LINE 60 VUOTTA -JUHLAMENU
Tavolata-ravintoloissa 1.4.–31.12.2017
Hinta 87 € (59 € ilman viinejä)

PORTUGALIN VIINIEN LUMOISSA

SAIN ÄSKETTÄIN VIERAILUKUTSUN Portugalin Suomen-suurlähettilään residenssiin Helsingin katajanokalle, missä Honeyhill Wines Oy järjesti portugalilaisten viinien tastingin.

Portugalin, kuten myös naapurimaa Espanjan, historia viinimaana on pitkä. Iberian niemimaalla viljeltiin viiniä jo kaksituhatta vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Viininviljely on tuonut merelliselle Portugalille vaurautta, mikä yhdessä löytöretkien kanssa loi pohjan maan kehitykselle siirtomaa-ajan suurvallaksi.

Nykyään Portugali tunnetaan erityisesti portviinistä, madeirasta ja vihreästä viinistä eli Vinho Verdestä.

Porton ja Espanjan rajan välissä viljeltävää Vinho Verdeä vietiin ulkomaille todistettavasti jo keskiajalla.

Mutta viinimaana Portugali on paljon muutakin. Esimerkiksi Bairradan alue on tunnettu punaviineistään, jotka valmistetaan lähes yksinomaan paikallisesta Baga-lajikkeesta. Alentejon aluetta kutsutaan puolestaan Portugalin Kaliforniaksi maaperänsä ja välimerellisen ilmastonsa johdosta.

INTIIMISTÄ TASTINGISTA tarttui muistivihkooni muutama tärppi persoonallisia viinejä sekä Alkostakin saatava portugalilainen seitsemään kertaan tislattu Muigin-gin.

Vaikka Portugali on jäänyt kuohuviinin tuottajana syvälle naapurimaansa Espanjan varjoon, Távora-Varosan alueelta peräisin oleva Malvasia Fina -rypäleestä valmistettu Raposeira Super Reserva Blanc de Blancs Bruto osoittautui persoonalliseksi tervetuliaismaljaksi. Viini on Alkon valikoimissa (14,90 €) ja se sopii mainiosti puheenaiheeksi ja tunnelman kohottajaksi kevään juhliin.

Biodynaaminen Casa de Mouraz Encruzado (18,30 €) -valkoviini on täsmävalinta voimakkaille kalaruoille ja toimii myös vaaleiden liharuokien seurassa. Encruzado-lajikkeesta valmistetusta viinistä löytyy eksoottista hedelmäisyyttä, mausteisuutta ja yrttisyyttä.

Punaviineistä suurimman vaikutuksen teki Conceito Bastardo Red 2015 (24,30 €); elegantti ja puhdas viini, jossa hienostuneet tanniinit. Aromiprofiilista löytyy kypsiä punaisia marjoja, kirsikkaa sekä karpaloa. Monipuolinen seurusteluviini romanttisiin illanistukaisiin.

SITTEN SIIHEN GINIIN. Seitsemään kertaan tislattu täydellisen pehmeä 40-prosenttinen MuiGin vie ajatukset löytöretkiin, merenkulkuun ja Portugalin suurvalta-aikaan. Ginin resepti on peräisin vuodelta 1873 ja se sisältää katajanmarjan lisäksi muun muassa appelsiininkuorta, rosmariinia, kanelia, lakritsijuurta, mandariinia sekä mantelia.

MuiGin on aromaattinen super-premium-luokan gin, joka voidaan nauttia kuivana ja huoneenlämpöisenä tai laadukkaalla tonic-vedellä laimennettuna. MuiGin on saatavissa Alkosta hintaan 45 € / 0,70 l.

ONNEA FRESITA!

TÄNÄÄN MAALISKUUN 26. PÄIVÄNÄ tulee kymmenen vuotta täyteen siitä hetkestä, kun Original Fresita listautui Alkoon. Aidoista mansikoista tehty Fresita oli ensimmäinen merkittävä uutuus aromatisoitujen kuohuviinien ryhmässä ja sai aikaan todellisen Fresita-buumin.

Vuosikymmenen mittaan Fresita on kasvanut tyttömäisen raikkaasta kuohuvasta luonnollisen elegantiksi kuohuviiniksi, joka on vakiinnuttanut paikkansa juhlien tervetuliaisjuomana ja tunnelmanluojana. Se on ollut heti lanseerausvuodesta 2007 lähtien Suomen myydyin kuohuva.

Suomalaiset nauttivat Fresitaa toiseksi eniten maailmassa, vain Argentiinassa se on vieläkin suositumpaa.

Fresita oli ensimmäisiä kuohuviinejä, joilta tuli erillinen talvi/jouludesign.

FRESITA TULEE Chilestä ja sen aidot mansikat poimitaan käsin. Viini sisältää siis yksinomaan aitoja marjoja, ei keinotekoisia aromeja tai väriaineita. Suomeksi fresita-sana tarkoittaa mansikkaa.

Alkoholipitoisuudeltaan mieto (8 %) kuohuviini tulee viilentää ennen tarjoilua erityisen kylmäksi. Fresitan ideaali tarjoilulämpötila on 6–8 astetta.

Marraskuussa 2016 lanseerattiin uusi maku, aidoista mustikoista ja vadelmista valmistettu Fresita Blueberry & Raspberry. Fresita-tuoteperheeseen kuuluu 75 cl pullon lisäksi 37,5 cl pullokoko sekä kätevä 20 cl piccolo.

Fresita sopii täydellisesti myös mietojen drinkkien ja raikkaiden boolien raaka-aineeksi. Oma suosikkini on helposti ja nopeasti valmistettava, tilanteeseen kuin tilanteeseen sopiva Manfred, jossa maistuu mansikka, omana ja mango.

Fresita Blueberry & Raspberry lanseerattiin marraskuussa 2016. Muista huljutella Fresita-pulloa varovasti ylösalaisin, jotta marjasose ja kuohuviini sekoittuvat ennen tarjoilua.

MANFRED (booli)

1 plo (0,5 l) De Kuyper Sour Apple
1 plo (0,75 l) Fresita-kuohuviiniä
1 tlk (1,0 l) Mangomehua

Koristeeksi mansikoita ja mangoa.

Laita kannuun tai kulhoon reilusti jäitä. Lisää joukkoon De Kuyper Sour Apple, Fresita ja mangomehu, sekoita. Koristele lopuksi mansikoilla ja mangolla.

KAUDEN VIINIT KEVÄÄSEEN JA JUHLIIN

ALTIA ESITTELI lehdistölle kevään uutuuksia sekä täsmäviinejä pääsiäiseen ja parsakauteen. Tilaisuuden kruunasivat Louis Roederer Cristal Brut ja Bollinger La Grande Année -samppanjoiden uudet vuosikerrat.

Uutuuksista silmä tarttui räväkkään sateenkaaripulloon pakattuun True Colours Brut Cavaan. Kuiva, tyylikäs cava ihastuttaa kepeän tyylikkäällä makuprofiilillaan, jossa raikas hedelmäisyys, sitruksisuus ja mineraalisuus ovat hyvin tasapainossa. 14 kuukauden pullokypsytyksen ansiosta juomasta voi löytää myös paahteisia aromeja.

Sateenkaaren väreihin puettu cava on omiaan juhlistamaan esimerkiksi maaliskuun alussa voimaan astuvaa tasa-arvoista avioliittolakia. Heinäkuun alussa sateenkaaripullo on varmasti tuttu näky Helsinki Pride -puistojuhlassa.

Tärkeintä pullossa on kuitenkin sisältö, joka antaa hyvin vastinetta rahalle (11,99 €). True Colours Brut Cavan tuottaa laadukkaista cavoistaan tunnettu Sumarroca. Tässä tuotteessa perinteinen cavojen rypäletrio (Parellada, Xarello ja Macabeo) täydentyy ripauksella Chardonnayta.

Muita huomion arvoisia uutuusviinejä ovat keväinen puolikuiva Inception Blushing Rosé (9,99 €) sekä täysin kuiva litran kartonkitölkkiin pakattu luomuviini Finca Las Moras Organico Syrah Rose (9,99 €).

Sateenkaari on vanha toivon symboli. Sateenkaaren värit symboloivat erilaisuutta ja sen hyväksymistä, jokaisen elävän olennon välistä solidaarisuutta ja ystävyyttä. True Colours Brut Cavassa symbolin takaa, sateenkaaren tuolta puolen, paljastuu mainio kesäinen kuohuviini.

PÄÄSIÄISEN PIHVEJÄ, PAISTEJA, patoja ja muita liharuokia hyväilee vain parhaina satovuosina tuotettava legendaarinen Faustino I Gran Reserva (25,89 €). Viini on väriltään hienostuneen punainen ja kehittynyt. Keskitäytetäinen maku on aromaattinen ja voimakas, mutta samalla pehmeä ja samettinen. Aromeissa löytyy muun muassa kirsikkaa, karpaloa, viikunaa, mausteita ja nahkaisuutta

Riojalaisen Faustinon etikettejä koristaa Rembrandin maalaama muotokuva hollantilaisesta kauppiaasta Nicolau Van Bambeckista.

Edullisempi The Velvet Devil Merlot (15,49 €) puolestaan on mainio yleisviini tummille ja vaaleille liharuoille sekä linturouille. Se on maultaan melko täyteläinen, pehmeä, tasapainoinen ja suutuntumaltaan silkkinen.

Samettipaholaisen viinintekijä Charles Smith on valittu myös vuoden viinintekijäksi Yhdysvalloissa, Suomessa hänen viinitilansa tunnetaan etenkin supersuositusta Kungfu Girl Rieslingistä (15,49 €).

Kevään juhlat alkavat pääsiäisestä. Mökkiä aletaan valmistella kesäkuntoon ja ruokapöydässä istutaan villasukat jalassa lämmittävää punaviiniä siemaille.

SUOMESSA PARSAKAUSI on parhaimmillaan huhtikuusta kesäkuuhun. Parsan kumppanit löytyvät niin ikään Charles Smithiltä. Jo mainitun Kungfu Girlin lisäksi kannattaa kokeilla puhtaan hedelmäistä Eve Chardonnayta (15,98 €).

Parsan sekä kala- ja äyriäisruokien seuraan varma ja ylellinen valinta on tietysti mineraalinen Chablis. Esimerkiksi hinta-laatusuhteeltaan oivallinen Laroche Chaplis (18,98 €) on maultaan kuiva ja raikas, hapokas, mineraalinen, hennon päärynäinen ja kevyen yrttinen.

Larochen viinitalo on ollut Chaplis’n alueen merkittävimpiä viinintuottajia jo vuodesta 1850 lähtien. Laroche valittiin vuonna 2014 Ranskan vuoden viinintuottajaksi (IWSC).

Champagne Louis Roedererin arvostettu ja palkittu lippulaivasamppanja Cristal Brut on yksi kaikkien aikojen ikonisimmista samppanjoista. Oma lempijuomani on taas La Grande Année, jonka uusi vuosikerta 2007 on nyt saatavilla.

KUOHUVIINIEN MAAILMASSA oma lempituottajani on Bollinger, jonka La Grande Année -samppanja kuuluu erottamattomana osana kaikkiin elämäni suurimpiin juhliin. Siksi uuden vuosikerran maistaminen on aina Tapaus.

Vaikka Bollinger La Grande Année 2007 (110,94 €) ei ole vielä ehtinyt saavuttaa täyttä potentiaaliaan, on se jo tuoreeltaan huippuviini. Maku on täyteläisen roteva, voimakas, viipyilevä ja elegantti. Mitä siitä kehittyykään viidestä kymmeneen vuoden varastoinnilla, voin ainoastaan arvailla.

Yhtä kaikki, uusi vuosikerta tulee juhlistamaan ainakin häämatkaani tulevana syksynä. Bollinger-samppanjasta voi lukea lisää täältä.

Alkon sijaan suosittelen ostamaan Bollingeria Silja Linen Bon Vivant -viinimyymälöistä, joissa niiden hinnat ovat 20–35 prosenttia maahintoja edullisemmat. Tällä hetkellä esimerkiksi La Grande Année 2005 maksaa merellä ainoastaan 82 €.

Toinen maistamani huippu oli maailman parhaaksi kuohuviinitaloksi valitun Champagne Louis Roedererin arvostettu ja palkittu lippulaivasamppanja Cristal Brut 2009 (193,90 €). Tämä yksi kaikkien aikojen ikonisimmista samppanjoista on nyt saatavana myös Alkon perusvalikoimasta.

Sen lisäksi, että Cristal sopii juhlajuomaksi kaikkein ikimuistoisimpiin hetkiin, se on myös täydellinen lahja kihlajaisiin, häihin, varpajaisiin, kruunajaisiin, hautajaisiin tai mihin tahansa juhlaan.

FINLANDIA 100 -KAVIAARI JUHLISTAA SUOMEA

Voidaan kysyä, kuinka ihmeessä venäläistä perua oleva kaviaari liittyy itsenäisen Suomen satavuotisjuhlaan. Itse lähtisin hakemaan vastausta juhlan luonteesta. Vaikka muikun, siian, mateen ja hauen mädit ovat suurta herkkua, kuuluu nimenomaan ylellinen kaviaari kansakunnan suurimpiin juhliin.

YHDEKSI SUOMI 100 -juhlavuoden viralliseksi kumppanituotteeksi valittu kaviaari sopii kruunaamaan ne hetket, kun kohotetaan malja Suomen itsenäisyydelle.

Juhlakaviaari on peräisin siperian- ja amurinsammen risteytymästä. Lajikkeille tyypillisiä piirteitä ovat vahva merellisyys, suolaisuus ja pehmeä, hieman kermainen jälkimaku.

Puristien mukaan kaviaari tulisi nauttia kultalusikalla ja huuhdella alas rutikuivalla samppanjalla tai venäläisellä premium-vodkalla.

Yksi nokare hienostunutta kaviaaria tuntuu pehmeältä kitalakea vasten. Kun mädit rikkoutuvat, suolainen ja merellinen maku leviää koko suuhun.

Puristien mukaan kaviaari tulisi nauttia kultalusikalla ja huuhdella alas rutikuivalla samppanjan tai venäläisen premium-vodkan kanssa. — Puristien mukaan kaviaari tulisi nauttia kultalusikalla ja huuhdella alas rutikuivan samppanjan tai venäläisen premium-vodkan kanssa.

KOSKA LIIKAKALASTUS on verottanut sampikantoja erityisesti Venäjällä, Irannissa ja Azerbaidzanissa, likimain kaikki kaviaari saadaan tätä nykyä viljellyistä kaloista. Aito kaviaari on peräisin nimenomaan naarassammista.

Koska urokssammet eivät tuota kaviaaria, ne lopetetaan ennen naaraita. Sammen liha on rakenteeltaan hyvin kiinteää ja maultaan herkullista.

Lajikkeista arvostetuin, beluga- eli kitasampi, saattaa kasvaa lähes satakiloiseksi ennen kuin sen munatuotanto alkaa. Kaviaarin laatuun vaikuttaa kalalajin lisäksi mätien koko, suolapitoisuus, väri ja maku. Siksi jokaisen kalan tuottamaa mätiä maistetaan erikseen.

Siinä missä elämän suurimmissa juhlissa on tapana nostaa malja cavan, proseccon tai cremantin asemesta samppanjalla, kuuluu myös cocktail-paloihin mätien kruunaamaton kuningas, ylellinen kaviaari. Kun pienen pieni hyppysellinen kaviaaria tavoittaa kitalaen ja kallisarvoiset mätijyväset alkavat rikkoutua, suuren juhlan tunnelma ja maku täyttää koko suun.

MINULLA OLI KUNNIA juhlistaa Finlandia 100 -kaviaarin lanseerausta lokakuussa yhdessä muiden kutsuvieraiden kanssa. Tilaisuutta emännöi vuonna 2012 vuoden yrittäjänaiseksi valittu Finlandia Caviarin perustaja ja toimitusjohtaja Valeria Hirvonen.

Finlandia 100 -kaviaaria voi maistella Finlandia Caviarin valoisassa kaviaaribaarissa Helsingin Kauppatorin tuntumassa. Tänä vuonna matkailupalvelu Tripadviserin käyttäjät antoivat kaviaaribaarille täydet pisteet.

Kaviaaria voi, tottakai, ostaa myös mukaan. Erikoisetikelliseen rasiaan pakatun Finlandia 100 -kaviaarin hinta on 50 € / 50 g.

Juhlakaviaarin lanseerausta olivat juhlistamassa myös Kaarina Kivilahti, Mirva Saukkola, Karina Kivilahti ja monet muut.

FINLANDIA CAVIAR

Eteläranta 20, Helsinki

Avoinna ma–to 11–20, pe–la 11–22, su 11–18.

www.finlandiacaviar.fi

Share This:

Share This:

Share This:

Share This:

Share This:

Share This:

Share This:

Share This:

Share This:

Share This: