SILJA LINEN JUHLAMENU HENKII HISTORIAA

SILJA LINE täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Juhlan kunniaksi laivojen Tavolata-ravintoloihin on suunniteltu menneiden vuosikymmenten suosikkiannoksista inspiraationsa saanut neljän ruokalajin juhlamenu. Ateriakokonaisuuden täydentää suomalaisomisteisen Château Carsinin viinit.

Juhlamenun luomiseen ovat osallistuneet kaikkien neljän Silja Linen laivan keittiöpäälliköt ja hankkeen koordinaattorina on toiminut Tallink Siljan ravintolatoimen johtaja Matti Jämsen. Menu on tarjolla vuoden 2017 loppuun asti ja sen hinta viineineen on 87 €.

Silja Line 60 -juhlamenu syntyi yhteistyössä eri laivojen keittiöpäälliköiden kesken. Alkuruoka tulee Baltic Princessiltä, väliruoka Galaxylta, pääruoat Serenadelta ja jälkiruoka Symphonylta.

Silja Line 60 -juhlamenun suositusviinit tulevat yhtä lukuun ottamatta Bordeaux’sta Juha Berglundin perhetilalta. Château Carsinin valkoviinit ovat tyypillisesti kuivia ja raikkaan hedelmäisiä, punaviinit tasapainoisia, runsaita ja intensiivisiä. Jalohomeisista Semillon-rypäleistä valmistettu jälkiruokaviini Liuqoreaux on runsaan hunajainen sekä aprikoosinen – ja vuosikerrasta toiseen oma suosikkini.

NELJÄN RUOKALAJIN menu voi äkkiseltään tuntua oudolta, mutta siihen päädyttiin syystä että Itämerellä Silja Linen brändin alla seilaa neljä laivaa. Näin ollen jokaisen keittiöpäällikön käden jälki pääsee menussa esiin.

– Menun kautta pääsin touteuttamaan myös toisen unelmani eli yhdistämään tähän juhlakokonaisuuteen suomalaiset viinit, kertoo hanketta koordinoinut Matti Jämsen.

Yksi poikkeus viinivalintoihin oli pakon sanelema, sillä sokeria ja etikkaa sisältävä alkuruoka kaipasi rinnalleen ehdottomasti puolikuivan, raikkaan hedelmäisen  rieslingin. Koska ateria koostuu suurelta osin klassikoiksi muodostuneista annoksista, perinteikäs saksalainen Müllheimer Sonnenlay Riesling Zeppelin oli luonteva valinta alkuruoan makupariksi.

Tallink Siljan ravintolatoimen johtaja Matti Jämsen toimi juhlavuoden menun koordinaattorina. ”Kun ajattelin Silja Linen upeaa historiaa niin unelmoin alusta asti, että voisimme yhdistää menuun suomalaisen Juha Berglundin ohjastaman legendaarisen Château Carsinin tilan ainutlaatuiset viinit”, Jämsen kertoo.

CHÂTEAU CARSININ ja Silja Linen yhteistyö on sekin ottanut ensi askeleensa jo 1990-luvun alkupuolella Juha Berglundin saatua viinintuotantonsa käyntiin. Vain pari vuotta aikaisemmin Siljan laivastoon olivat ilmestyneet maailman suurimmat autolautat Silja Serenade ja Silja Symphony.

Itämeren rannoilla puhalsivat uudet tuulet. Neuvostoliitto oli romahtanut omaan mahdottomuuteensa ja Baltian maat itsenäistyivät kukin vuorollaan. Suomessa Esko Ahon hallitus kirjasi ohjelmaansa, että EY-jäsenyys olisi joskus tulevaisuudessa mahdollinen.

Verovapaa matkustajatuonti oli edelleen voimakkaasti säädeltyä; täysi-ikäinen matkustaja sai tuoda ilman tullia vain litran väkeviä ja kaksi litraa viinejä. Tax Free -myymälöihin alkoi ilmestyä asiakasystävällisiä kolmen viinipullon laatikoita.

– Yksi ensimmäisistä Siljan myymälöihin tulleista kantokahvallisista laatikoista tuli meiltä. Tuolloin elettiin vuotta 1992, ja kirjoitimme laatikkoihin tekstin ”Makunautintoja ensimmäisessä polvessa jo vuodesta 1990.”, Juha Berglund muistelee.

Nykyään Château Carsin tunnetaan maailmalla etenkin ranskalaisittain poikkeuksellisesta sauvignon gris -rypäleestä, joka on monin verroin haasteellisempi viljeltävä kuin isoveljensä sauvignon blanc. Berglundin mukaan sauvignon gris on lajikkeena kuin ”huonosti koulutettu kersa, joka tuottaa vain murto-osan siitä viinimäärästä, mitä tavoitellaan normaalisti”.

Sauvignon Gris on rypäleenä kalapääruoan L’Etiquette Grise -valkoviinissä.

Château Carsinin isäntä Juha Berglund on pitänyt viinitilaa Ranskan Bordeaux’ssa jo vuodesta 1990.

MENUN ALOITTAVA Reindeer eli Riimiporoa Sallasta ja marinoituja kasviksia on löytänyt innoittajansa Silja Linen laivastossa vuosina 1981–90 liikennöineen M/S Finlandian keittiöstä, jonka á la carte -listalla tarjottiin riimihirveä.

M/S Baltic Princess -aluksen keittiöpäälliköt Riku Alho ja Harri Salo ovat onnistuneet tuomaan 35 vuoden takaisen annoksen nykypäivään sekä puhtaaseen Lapin luontoon. Päivityksessä tosin hirvi on vaihtunut poroon ja lakka-vinaigretteen.

REINDEER – Riimiporoa Sallasta ja marinoituja kasviksia

Väliruokana tarjottava Mushrooms – Kauden sieniä ja rakuunaa on puolestaan M/S Galaxyn Tony Bomanin ja Eddy Brihedin käsialaa. Nimensä mukaisesti annoksen koostumus elää vuodenaikojen rytmissä. Maistamassani annoksessa oli metsäherkkusieniä, luhtasientä ja kuningasosterivinokasta sekä parmesaanivaahtoa ja hillottua punasipulia.

MUSHROOMS – Kauden sieniä ja rakuunaa

Pääruokavaihtoehtoina valittavissa ovat Kuhaa Walewska tai vasikasta tehty Oskarin leike. Molemmat ovat syntyneet M/S Silja Serenaden Heikki Härmän ja Juha Tammisen yhteistyönä.

Walewska – Kuhaa Walewska, katkarapua ja perunaa kunnioittaa vanhoja klassikkoannoksia, jotka ovat vierailleet ruotsinlaivojen listoilla aika ajoin. Lisukkeena on käytetty Duchesse-perunaa sekä laivaympäristöön niin olennaisena osana kuuluvaa katkarapua. Moderni klassikko viimeistellään juustokastikella, herkkusienillä ja tryffelillä.

WALEWSKA – Kuhaa Walewska, katkarapua ja perunaa

Vasikanleike eri muodoissaan on sekin viihtynyt ruokalistalla läpi vuosikymmenten. Laivamatkailuihin kiinteästi kuuluvaa gastronimista historiaa kunnioittaen vasikka tuodaan nyt lautaselle alkuperäisessä muodossaan Oskarin leikkeenä lisukkeinaan parsaa, hummeria ja bearnaisekastiketta.

OSCAR – Oskarin leike vasikasta, hummeria ja parsaa

M/S Silja Symphonyt keittiötiimi Jyrki Tulkki ja Jonas Niklasson ovat loihtineet aterian päätteeksi klassikoiden klassikon 1880-luvun Ranskasta, Stéphanie ja Caroline Tatinin mukaan nimensä saaneen tarte tatinin.

Jyrki Tulkin mukaan jälkiruoan pääraaka-aineena omena on luonnollinen valinta ja se sopii yhtä lailla suomalaiseen kuin ruotsalaiseenkin ruokaperinteeseen. Keskeistä annoksen onnistumisen kannalta on oikea omenalajike, jonka tulee olla sekä hapokas että kiinteä.

Jälkiruokaviini Liuqoreaux 2010 tulee Cadillacin alueelta Bordeaux’sta. Intensiivisen makea, jalohomeisesta Semillon-rypäleestä tehty viini on herkullinen yhdistelmä jälkiruoalle ja mainio lopetus aterialle.

TARTE TATIN – Karamellisoitua omenaa ja vaniljajäätelöä
SILJA LINE 60 VUOTTA -JUHLAMENU
Tavolata-ravintoloissa 1.4.–31.12.2017
Hinta 87 € (59 € ilman viinejä)

Share This:

FILIP LANGHOFF & MURHAAVA ILLALLINEN

Toista kertaa Suomessa järjestettävä Murhaava illallinen siirtyi tänä vuonna Rautatientorilta Suvilahteen. Ensimmäisellä kerralla teatteriesityksen ja gourmet-elämyksen yhdistävän tapahtuman menu oli Matti Jämsenin käsialaa. Tänä vuonna pääkokkina toimii Michelin-tähdellä palkitun ravintola ASKin Filip Langhoff.

MURHAAVA ILLALLINEN on konseptina varsin toimiva. Näyttämönä ja illallistilana toimii lämmitetty teltta, joka on sisustettu korkealaatuisen ravintolan tapaan. Vieraat nauttivat päivällistä, ja samaan aikaan ravintolassa tapahtuu murha.

Musta-punainen miljöö nostaa tunnelman arjen yläpuolelle, ellei sitten ruokasalissa tapahtuva murha ole arkipäivää. (Kuva Johannes Wilenius.)
Musta-punainen miljöö nostaa tunnelman arjen yläpuolelle, ellei sitten ruokasalissa tapahtuva murha ole arkipäivää (kuva Johannes Wilenius).

Näyttelijät ovat yleisön joukossa. Tuntematon pöytäseuralainen saattaa olla jotain aivan muuta kuin satunnainen ruokailija ja teatterivieras. Pahimmillaan tai parhaimmillaan saatat istua murhaajan pöytänaapurina ja päästä osaksi näytelmää.

Teatteriesitys on rytmitetty ruokalajien mukaan. Ensimmäinen, toinen ja kolmas näytös – alkuruoka, pääruoka, jälkiruoka.

ENSIMMÄISTÄ KERTAA pääsin paikalle todistamaan murhaa jo viime syksynä, kun Virossa vuonna 2015 perustettu Gurmee Teatteri vieraili Helsingissä. Koska näytelmää oli tälle vuodelle ainoastaan kevyesti päivitetty, mielenkiintoni kohdistui erityisesti illalliseen ja tapahtuman yleiseen toimivuuteen.

Käyn kuitenkin lyhyesti läpi näytelmän synopsiksen.

Hermes Mansu on maailmankuulu taiteilija, joka on onnistunut pitämään oikean henkilöllisyytensä salassa. Kukaan ei ole koskaan tavannut häntä, mutta hänen teoksensa tunnistetaan aina. Kuulostaako tutulta?

Kaupungin silmäätekevät ja lehtien sivuilta tutut merkkihenkilöt ovat saaneet kutsun Banksyn… siis Hermes Mansun tuoreimman teoksen esittelyyn. Tämä ilta on kaupungin kulttuurielämässä Tapahtuma isolla T:llä, mutta teoksen esittely ei sujukaan suunnitelmien mukaan. Tapahtuu murha.

Epäiltyjä ovat kaikki juhlavieraat, murhaajan on oltava yksi heistä. Johtolankoja tiputellaan, ja tapahtumat etenevät kohti yllättävää loppuratkaisua.

Murhaava illallinen -näytelmän on käsikirjoittanut Diana Leesalu ja suomentanut Varja Arola. Ohjauksesta vastaa Seppo Honkonen, lavastuksesta ja visuaalisesta suunnittelusta Aigars Ozoliņ̧š.

Salin valaistuksesta vastaa Aigars Ozoliņ̧š. Jokaisen pöydän yläpuolella roikkuva lamppu on uniikki.
Salin valaistuksesta vastaa Aigars Ozoliņ̧š. Jokaisen pöydän yläpuolella roikkuva lamppu on uniikki (kuva Johannes Wilenius).

OMA KATTAUKSENI alkoi sanalla sanoen ontuvasti. Hyvissä ajoin ennen näytöksen alkua yleisöä oli kertynyt jonoksi asti, eivätkä läheskään kaikki mahtuneet teltan pieneen eteistilaan. Puolen tunnin odotus muutaman asteen pakkasessa ei paljon tunnelmaa lämmittänyt.

Eikä lämmittänyt sekään, että neljän hengen koppava naistoimittajaseurue kiilasi härskisti satapäisen jonon ohitse muista välittämättä. Toisille pressikortti tuntuu antavan oikeuden käyttäytyä kuin moukkamainen törppö. Onnekseni minun tuntemista toimittajista vain pienenpieni vähemmistö kuuluu tähän ryhmään.

Lopulta kuitenkin tyylikkäästi valaistun teltan lämmössä myös tunnelma kohosi.

ALKURUOKANA TARJOTTIIN Marinoitua kuhaa ja sipulia, jonka liemi oli omaan makuuni turhankin hapokasta, mutta suositusviininä tarjoiltu Hunawihr Pinot Blanc pyöristi kulmia ja teki kokonaisuudesta nautittavan. Ilman viiniä annoksesta olisi jäänyt puolet lautaselle.

Marinoitua kuhaa ja sipulia. Annos kaipaa, toden totta, viiniä seurakseen.
Marinoitua kuhaa ja sipulia. Annos kaipaa, toden totta, viiniä seurakseen.

Pääruokana tarjolla oli paistettua maa-artisokkaa, hirvenlihaa ja sieniä. Selkeät ja puhtaat raaka-aineet sopivat hyvin yhteen ja täydensivät toisiaan. Annoksen viimeisteli erinomaiseksi Barbera d’Asti Rosso Fuoco –punaviini.

Paaruoka
Paistettua maa-artisokkaa, hirvenlihaa ja sieniä. Rohkean robusti, suoraviivainen ja maanläheinen pääruoka.

Kolmanteen näytökseen siirryttäessä pöytiin tuotiin suomalaiseen syksyyn sopivasti karamellisoitua omenaa ja jäätelöä ruskistetun voin kera.Kauniisti aseteltu ja hauskasti perusmauilla leikittelevä annos oli mainio päätös aterialle.

Nyt ollaan suomalaisen syksyn ytimessä. Karamellisoitua omenaa ja jäätelöä ruskistetun voin kera.
Nyt ollaan suomalaisen syksyn ytimessä. Karamellisoitua omenaa ja jäätelöä ruskistetun voin kera.

Jälkiruoan ohessa tarjoiltu kahvi sen sijaan oli laihaa, jopa vetistä. Kahvi jäi kuppiin useammaltakin pöytäseurueemme jäseneltä.

HINNALTAAN ILLALLINEN on helsinkiläistä keskitasoa eli 79 euroa ilman viinejä. Viidentoista euron lisämaksusta saa viinipaketin, joka sisältää tervetuliaismaljan, lasin valko- ja punaviiniä sekä konjakin tai liköörin. Suosittelen lämpimästi viinipaketin ostamista aterian yhteyteen.

Ensikertalaisille Murhaava illallinen tarjoaa varmasti hyvää vastinetta rahoille, mutta kertaalleen esityksen nähneenä itse viettäisin ehkä mieluummin iltaa jossakin Helsingin keskustan laaturavintoloista.

Toisaalta, jos tulevalle vuodelle Gurmee Teatteriin saataisiin täysin uusi näytelmä, olisi Murhaava illallinen ilman muuta ohjelmassani myös ensi syksynä.

Share This:

SAMPPANJA PELASTI TASTE OF HELSINGIN

TASTE OF HELSINKI, waste of money, tulee ensimmäisenä mieleen kulkiessani läpi tihkusateisen festivaalialueen. Ihmiset syövät lusikallisen kokoisia – olkoonkin huippuravintoloiden – annoksia kertakäyttöhaarukoilla samanlaisilta syviltä pahvilautasilta kuin miltä hihhulikansan suviseuroissa tarjoillaan hernekeittoa.

Mutta Taste of Helsinki on hienoa, siitä puhutaan ja sitä hehkutetaan facebookissa, joten sen on pakko olla hyvää!

Sana pakko tulee mieleen monesti myöhemminkin. Se paistaa annosmyyjien hymyttömiltä kasvoilta; on pakko myydä kuin lihapullia Ikean liukuhihnalta. Ei ole aikaa jutella asiakkaille, ei aikaa osoittaa ammattiylpeyttä. Kun palvelualalta poistetaan palvelu, jää jäljelle vain myynti ja rahastus.

Rahastuksesta puheenollen, sisäänpääsymaksu (itsepalvelu)alueelle on lounasaikaan 12 ja iltaisin 17 euroa. Jossain toisessa tilanteessa käyttäisin siitä sanaa ryöstö, mutta Taste of Helsingin yhteydessä se on liiketoimintaa, kovaa bisnestä. Se on erinomainen tapa saada tyhjätaskut pysymään aidatun alueen ulkopuolella, jolloin asiakkaiksi valikoituu ainoastaan ostokykyisiä ja -haluisia ihmisiä. Sellaisia ihmisiä, jotka tuovat festivaaleille muutakin kuin soraa kengänpohjissaan.

Mutta. Yritän asennoitua positiivisesti, olenhan tullut paikalle nauttimaan ja kokemaan makuelämyksiä. Lehtimiehenä olen saanut myös vapaalipun alueelle, eli minun ei ole tarvinnut maksaa kritisoimaani sisäänpääsymaksua.

Yritän olla positiivinen siitäkin huolimatta, että alueella ovat käytössä markat eli festivaalin omat muoviset poletit, joita ostetaan euroilla. Yksi markka maksaa yhden euron. Liiketoimintaa tämäkin, koska käyttämättä jääviä markkoja ei vaihdeta takaisin euroiksi. Miksikö, siihen kukaan ei osaa tai halua kertoa syytä.

Taste of Helsingin oma markka toimii maksuvälineenä.
Taste of Helsingin oma markka toimii maksuvälineenä.

Järjestelmä tuntuu keinotekoiselta ja järjettömältä, semminkin kun nykytekniikalla maksut onnistuisivat silmänräpäyksessä lähimaksuna joko kortilla tai puhelimella. Miksi siis luoda oma maksujärjestelmä, miksi keksiä pyörä uudestaan ja tehdä siitä kulmikas?

Yhtä kaikki, en anna tämänkään pienen asian vaivata mieltäni, vaan ensimmäisenä päädyn ravintola Grönin tiskille. Aikani jonotettua saan sanottua tilaukseni: Grillattua ja karamellisoitua kesäsipulia, suolattua porsasta, vehnää ja savustettua luuydinkastiketta (6 €).

”YKSI LIHA LISÄÄ!”, HUUTAA tiskillä oleva myyjä keittiöön ja pyytää minua siirtymään odotusalueelle. Hän ei vaivaudu tervehtimään, kiittämään tai hymyilemään, mutta ojentaa kuitenkin muoviset ruokailuvälineet käteeni. Pienen odotuksen jälkeen saan annoksen, joka näyttää epämääräiseltä läjältä. Sen paras osa, vehnä, on piilotettu kahden ohuen suolalihasiivun alle.

Grönin Grillattua ja karamellisoitua kesäsipulia, suolattua porsasta, vehnää ja savustettua luuydinkastiketta ei vakuuta.
Grönin Grillattua ja karamellisoitua kesäsipulia, suolattua porsasta, vehnää ja savustettua luuydinkastiketta ei vakuuta.

Seuraava annos, ravintola Kolmos3n kirsikkasavustettua häränkylkeä, perunaa ja punasipulia (6 €) sentään maistuu hyvältä ja esillepanonkin kanssa on nähty jo hieman vaivaa. Silti minua vaivaa edelleen se ruma pahvilautanen ja muovinen veitsi, jota ei varmastikaan ole tarkoitettu lihan leikkaamiseen. Niin tosiaan, ja se palvelun puute, mutta siihen tässä alkaa jo pikkuhiljaa tottua.

Kirsikkasavustettua häränkylkeä, perunaa ja punasipulia ravintola Kolmos3n tapaan.
Kirsikkasavustettua häränkylkeä, perunaa ja punasipulia ravintola Kolmos3n tapaan.

Kolmas kokeilemani ruokalaji, tamperelaisravintola Hella ja Huoneen jälkiruokana tarjottava Herukkapensas (5 €) erottuu edukseen ja on hyvä päätös 17 euroa maksaneelle maistelukokonaisuudelle. Annoksessa on herukanlehtivaahtoa, paahdettua valkosuklaata ja hapankermajäätelöä kaikkineen noin kaksi jälkiruokalusikallista.

"Herukkapensas" eli herukanlehtivaahtoa, paahdettua valkosuklaata ja hapankermajäätelöä.
Hella ja Huone -ravintolan listalta ”Herukkapensas” eli herukanlehtivaahtoa, paahdettua valkosuklaata ja hapankermajäätelöä oli maukas mutta kooltaan kuin Citymarketin jogurttimaistiainen.

SATEEN YLTYESSÄ SIIRRYN sisätiloihin viiniteltan suojiin. Se lienee onnenpotku, sillä täältä löydän vihdoinkin kaipaamaani ystävällisyyttä sekä aitoa palveluasennetta. Tiskien takana ihmiset ovat ammattitaitoisia ja silminnähden ylpeitä edustamistaan tuotteista.

En voi välttyä mielikuvalta, että juomien parissa työskentelevät ammattilaiset ovat täysin eri maata kuin tapahtumassa ruokamyyjinä seisovat hapannaamat. Anteeksi ronskihko yleistys, mutta äskeisten ruokajonokokemusteni perusteella uskallan niin sanoa.

André Clouet -samppanjabaarin sisustus ja tunnelma saa hyvälle tuulelle.
André Clouet -samppanjabaarin sisustus ja tunnelma saa hyvälle tuulelle.

Viini- ja olutteltoissa myös hinnoittelu tuntuu asialliselta, ja ainakin itse olen valmis maksamaan myös hyvästä palvelusta. Festivaalin parhaaksi anniksi osoittautui André Clouet -samppanjabaarin leppoisa fiilis ja asiakasystävällisesti hinnoitellut erinomaiset samppanjat.

Hyvä samppanja alle 10 eurolla / lasi alkaa olla todellinen löytö missä tahansa ravintolassa.
Hyvä samppanja alle 10 eurolla / lasi alkaa olla todellinen löytö missä tahansa ravintolassa.

Kolmen lasillisen jälkeen jätin vuoden 2016 Taste of Helsingin ja sen yllä alati synkkenevän taivaan taakseni monta kokemusta rikkaampana ja lopulta aurinkoisissa tunnelmissa.

Share This:

KESÄMAKUJA SILJAN JA TALLINKIN LAIVOILLA

PÄÄSIN LEHDISTÖN EDUSTAJANA maistelemaan ennakkoon Tallink-Siljan risteilyaluksilla tarjottavan viiden ruokalajin Menu Nordicin.

Skandinaavisia makuja tarjoava menu on Suomen kokkimaajoukkueen käsialaa ja sitä on ollut koordinoimassa Tallink-Siljan ravintolatoimen johtajaksi helmikuun puolivälissä nimitetty Matti Jämsen.

Ennen siirtymistään Silja Linelle Jämsen on urallaan saavuttanut lukuisia nimityksiä ja palkintoja kuten Vuoden kokki (2005), Food and Fun -voitto (2011) ja Kokkien Kokki (2015). Suomen edustajana arvostetussa Bocuse d’Or -kilpailussa Jämsen on ollut kahdesti assistenttinaan Antti Lukkari vuosina 2011 (5. sija) ja 2013 (4. sija).

Kokkimaajoukkue eli kokkileijonat puolestaan on Suomen kansallinen joukkue, joka edustaa Suomea kansainvälisissä kilpailuissa kuten neljän vuoden välein järjestettävissä kokkien olympialaisissa. Seuraava The Culinary Olympics -mittelö järjestetään Saksan Erfurtissa lokakuussa 2016.

Maajoukkueessa kokkaavat Kristian Vuojärvi  (kapteeni), Jarkko Pulkkinen, Aki Kinnunen, Janne Töllinen, Jenni Bergström, Mikko Pakola, Simo Pietarinen, Samuel Mikander, Joona Lehto, Eero Paulamäki, Marika Korhonen ja Emeliina Papinniemi. Joukkueenjohtajana toimii Tapio Laine.

Tämän kesän Menu Nordicin täydentävät Marchese Antinorin viinit, joita voi ostaa mukaan myös Silja Serenaden ja Silja Symphonyn Bon Vivant -viinimyymälöistä. Kuvateksteissä on mainittu viinien tax free -hinnat.

MENU NORDIC TARJOILEE kevään ja kesän makuja Pohjolasta.  Tuoreista raaka-aineista syntyvä kokonaisuus on moderni ja helposti lähestyttävä.

Hieman yllättäen keittiön tervehdys on jätetty pois ja pöytään saapuu alkuruoka Raparperia ja ruijanpallasta. Kevyesti savustettu kala yhdistettynä suomalaiseen raparperiin tarjoaa tuhdin ja raikkaan makuelämyksen. Mukana on myös kermaviilikastiketta.

Ruijanpallasta, raparperia, kermaviiliä. Viininä Marchese Antinori Cuvee Royale Franciacorta (21,50 €).
Ruijanpallasta, raparperia, kermaviiliä. Viininä Marchese Antinori Cuvee Royale Franciacorta (21,50 €).

Väliruokana on vuohenmaitopannacotta, artisokkalientä, pikkelöityä maa-artisokkaa ja persiljalientä. Annoksen intensiivisestä mausta voi löytää pohjoisen puhtaan maaperän.

Vuohenmaitoa, maa-artisokkaa, persiljaa. Viininä Marchese Antinori Castello della Sala San Giovanni Orvieto Superiore (14,90 €).
Vuohenmaitoa, maa-artisokkaa, persiljaa. Viininä Marchese Antinori Castello della Sala San Giovanni Orvieto Superiore (14,90 €).

Pääruokana tarjottavan kirjolohen seurana on grillattua fenkolia, fenkolipyrettä ja grillattua langustin pyrstöä. Lisukkeena on rapukermassa haudutettua varhaisperunaa. Kokkimaajoukkue onnistuu nostamaan kirjolohen takaisin fine dining -pöytään. Varhaisperuna on luonnollinen valinta lisukkeeksi. Kirjolohen asemesta pääruoaksi voi valita vasikan entrcotea, vasikanposkiterriiniä ja sipulia.

Kirjolohta, fenkolia, langustia, varhaisperunaa. Viininä Marchese Antinori Castello della Sala Cervaro della Sala (38,90 €).
Kirjolohta, fenkolia, langustia, varhaisperunaa. Viininä Marchese Antinori Castello della Sala Cervaro della Sala (38,90 €).

Juustoina tarjotaan Helsinki Meijerin Hakaniemi-juustoa, kuusenkerkkä-omenahyytelöä ja paahdettua saksanpähkinää. Tässä kuusenkerkkä-omenahyytelö antaa miellyttävää keveyttä tuhdille punahomejuustolle.

Juustoa, kuusenkerkkää, omenaa, saksanpähkinää.
Juustoa, kuusenkerkkää, omenaa, saksanpähkinää.

Jälkiruokana kesäinen Mansikkaa, valkosuklaata ja vaniljaa kruunaa aterian ja toimii täydellisesti suositusviininsä kanssa. Mummolasta tuttu mansikkamaito on saanut seurakseen valkosuklaamoussea, mansikkasorbettia ja vaniljalla maustettuja mansikoita.

Mansikkaa, valkosuklaata, vaniljaa. Viininä Marchese Antinori Castello della Sala Muffato (29,90 €).
Mansikkaa, valkosuklaata, vaniljaa. Viininä Marchese Antinori Castello della Sala Muffato (29,90 €).

Itse suosin aina kun mahdollista Helsinki–Tukholma-reitillä Bon Vivant -ravintolan erikoismenuita, koska niiden hinta-laatusuhde on sanalla sanoen lyömätän. Menu Nordic viineineen maksaa ainoastaan 118 € (Club One -asiakkaille 109 €).

Share This: