Himo Homo Pacific NEIPA (7,4 %) lanseerataan keskiviikkona 5.6. Olut on tehty yhteistyössä olutvaikuttaja Peter Tammenheimon kanssa.
KEVÄÄLLÄ 2023 Pirkkalan K-Citymarketin suojissa toimiva innovatiivinen käsityöläispanimo Panimo Himo loi yhteistyössä olutvaikuttaja Peter Tammenheimon kanssa ensimmäisen Himo Homo -oluen. Oluen tarkoituksena oli kiinnittää huomiota seksuaalivähemmistöjen tasapuoliseen kohteluun ja ihmisoikeuksiin Pride-filosofian hengessä.
Kun Himo Homo -projektia käynnistettiin, uusi olut nimettiin humoristinen pilke silmäkulmassa, mutta samalla oltiin äärimmäisen vakavissaan. Lähtökohdaksi otettiin Yhdysvaltain länsirannikko, josta homojen vapautusliike lähti leviämään maailmalle 1970-luvun alussa. Reilun viiden vuosikymmenen aikana vapautusliike on kasvanut nykyisen kaltaiseksi globaaliksi Pride-juhlaksi.
Tänä päivänä Pride-filosofialla tarkoitetaan sellaista ajattelua, jonka mukaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt voivat olla rohkeasti ylpeitä seksuaalisuudestaan ja identiteetistään. Jokaisella pitää olla oikeus olla ylpeästi oma itsensä. Pride-filosofian juuria voidaan löytää mm. 1960-luvun nuorisokulttuuriin vaikuttaneesta hippiliikkeestä, joka kapinoi konservatiivisia arvoja vastaan. Hippien ihannoimat rauhanaate, suvaitsevaisuus ja kanssaihmisten vapauden kunnioittaminen mielletään osaksi Pride-yhteisön sisintä olemusta.
Pia Iiramon suunnittelema etiketti esittelee muun muassa humalien alkuperää ja aromeja.
LÄNNESTÄ ETELÄÄN
Kesäkuussa 2023 lanseerattu Himo Homo Go West Session IPA (5,5 %) oli kauppavahvuinen West Coast IPA, joka löysi innoituksensa paitsi homojen vapautusliikkeen syntysijoilta myös olutvallankumouksen alkumetreiltä. Se oli kuin raikas muistuma parinkymmenen vuoden takaa, kun äärimmilleen katkerohumaloitu kirkas ja kuparinruskea olut valloitti maailman hedelmäisen pihkaisella aromimaailmallaan.
Olut oli välitön menestys, ja ensimmäinen 1 200 litran erä myytiin lähes loppuun jo julkaisupäivänään. Myöhemmin syksyllä olutta tehtiin vielä toinenkin erä, joka sekin meni kuin kuumille kiville.
Hyvien kokemusten siivittämänä Himo Homo tekee nyt paluun entistäkin rohkeampana ja ylpeämpänä. Siinä missä ensimmäinen olut sai innoituksensa Pride-liikkeen syntysijoilta, tänä vuonna Himo Homo kääntää kiimaiset silmänsä kohti etelää.
Himo Homo Go South on tyyliltään Pacific NEIPA (7,4 %). Auringonkeltainen mehusteluolut saa aromikkaan ja intensiivisen hedelmäisen luonteensa australialaisista ja uusiseelantilaisista humalista. Hedelmäisten aromien tanssia seuraa kitalakea hyväilevät katkerot 44 EBU:n voimalla. Kaiken taustalla maistuu Nelson Sauvin -humalan tuoma valkoviinimäinen pohjavire.
Olutvaikuttaja Peter Tammenheimo ja Panimo Himon olutmestari Kalle Hirvikoski.
MAAILMAA PARANTAMAAN
Himo Homo -projektin takana on kaikessa yksinkertaisuudessaan maailman parantaminen. Tasa-arvo ja ihmisoikeudet ovat sekä Peter Tammenheimolle että Panimo Himolle intohimo. Niissä ei ole sijaa kompromisseille, kuten ei tässä oluessakaan.
Himo Homo Go South on tehty nautittavaksi. Se on täynnä tunnetta, makua, yksilöllisyyttä ja ylpeää identiteettiä sekä symboliikkaa. Humalat on tarkoin valittu, ne tulevat kaukaa etelästä eli Australiasta ja Uudesta-Seelannista, eikä niiden määrissä ole säästelty. Päähumalana on supertrendikäs ja intensiivisen hedelmäinen Nectaron. Siitä löytyy muun muassa ananasta, passionhedelmää, kiiviä, persikkaa ja sitrusta.
Nelson Sauvin -lajike on saanut nimensä Sauvignon Blanc -rypäleeltä, jota sen aromimaailma paljolti muistuttaa. Se antaa tähän olueen valkoviinimäistä ryhdikkyyttä ja ruohoisia aromeja. Pacific Jade -lajike puolestaan antaa Himo Homolle sen pehmeän katkeruuden ja tukee samalla oluen aromaattista profiilia.
Myös oluen alkoholiprosentti (7,4 %) kiinnittää huomion tärkeään asiaan. Se on suora kiitos ja kunnianosoitus vuonna 1974 perustetulle Setalle. Tänä päivänä Setan roolista ja toiminnasta voidaan olla montaa mieltä, mutta viimeisen 50 vuoden aikana Seta r.y. edistänyt seksuaalista tasavertaisuutta äärettömän paljon sekä onnistunut vaikuttamaan jopa lainsäädäntöön. Ilman Setaa sateenkaari olisi tänä päivänä paljon nykyistä himmeämpi.
Nostetaan malja kesälle, homoille ja koko Pride-yhteisölle. Kellistä Homo kielellesi ja anna sen kasvaa suussasi. Antaudu koko suun täyttävään hyvän olon tunteeseen. Niele ja nauti!
Tallink ja Silja Line toivat laivoille uudet nimikkoviinit ja -oluet toukokuun alussa. Monivaiheisessa prosessissa maisteltiin 130 erilaista viiniä ja 36 olutta. Karsinnan voittaneet kuusi viiniä tulevat kaikki perinteisistä eurooppalaisista viinimaista ja kaksi olutta virosta, maan tunnetuimmilta pientuottajilta. Yhdistävä tekijä kaikille laivan viineille ja oluille on monikäyttöisyys.
KAIKISSA TALLINKIN ja Silja Linen laivoilla sekä Tallink-hotelleissa seuraavan kahden vuoden ajan tarjolla oleva viini- ja olutvalikoima esiteltiin lehdistölle Silja Serenadella. Juomien kumppaneiksi Bon Vivant -ravintolan keittiömestari Jukka Salo oli valinnut makuparit laivan eri ravintoloiden ruokalistoilta – ikään kuin alleviivatakseen viinien ja oluiden fleksiibeliä perusluonnetta. Maistelulautaselle nousi muun muassa marinoitua siikaa, ilmakuivattua kinkkua ja parsaa, hummerikeittoa, friteerattua turskaa ja höyrytettyä lohta.
Ensi tuntumalta valikoima on onnistunut: Monikäyttöisyyden lisäksi viineissä on hyvä hinta-laatusuhde, ja mikä parasta, myös sopivasti haastavia ja yllättäviä elementtejä. Laivan samppanja A&J Demiére Blanc de Noirs Brut on todellinen helmi ja toinen laivan oluista, Põhjala Must Kuld puolestaan yksi Viron hienoimmista porttereista, olutmaailman moderni klassikko.
Käydään seuraavassa viinit ja oluet läpi juoma juomalta. Kirjoitushetkellä tarkkoja hintatietoja ei ollut saatavilla, mutta vanhaan tapaan viinit hinnoiteltaneen yhdeksän euron pintaan paitsi samppanja, joka maksanee noin 36–38 euroa pullolta. Oluiden hinta lienee kolmen-neljän euron luokkaa mukaan ostettaessa.
Champagne A&J Demiére Blanc de Noirs Brut
Demiére on itsenäinen ja perheomisteinen vuonna 1936 perustettu samppanjatalo. Pelkistä tummista rypäleistä valmistettu laivan samppanja on jo erikoisuus sinänsä, mutta erityisen yllätyksellisen siitä tekee sekoitussuhde. Samppanjan kolmesta päärypäleestä harvinaisin eli Meunier antaa tälle samppanjalle yksilöllisen luonteen. Meunieria sekoituksessa on käytetty peräti 70 prosenttia, loput 30 prosenttia on Pinot Noiria.
Samppanja on väriltään vaaleankeltainen, ja sen tuoksusta löytyy mm. kypsiä vaaleita hedelmiä ja keltaluumua. Maku on monivivahteinen, tuoreen persikkainen ja ryhdikäs. Upea samppanja, joka tekee arjesta juhlan ja sopii nautittavaksi vaikka läpi risteilyn. Ruokapöydässä tomaattinen rapu- tai hummerikeitto on tälle samppanjalle nappivalinta.
Palau Brut Origanic Cava & Palau Rose Organic Cava
Proseccon jälkeen on hienoa, että cava on taas palannut laivan kuohuviiniksi ja saanut rinnalleen myös rosé-version. Palau-nimi tarkoittaa suomeksi palatsia.
Palau Brut Organic Cava on väriltään vaalea. Sen rypäleinä on käytetty alueen alkuperäislajikkeita: Parellada, Xarel-lo ja Macabeu. Tuoksu on raikas, sitruksinen ja viherhedelmäinen. Maultaan viini on kuiva, kevyt ja helposti lähestyttävä. Raikas kesäjuoma piknikille tai tapasten kyytipojaksi.
Palau Rosé Organic Cava puolestaan on väriltään vaalean rosé ja se tuo mieleen etenkin Etelä-Ranskan yhden rypäleen roséviinit. Sen tuoksussa on punaista omenaa, vadelmaa ja punaherukkaa. Maku on raikkaan marjainen, metsämansikkainen ja kevyen kirsikkainen. Tämä sopisi mainiosti suolaisten alkupalojen kanssa nautittavaksi.
Weingut Frey Grenzhügel Riesling Organic
Riesling tuntuu olevan suomalaisten suosikkirypäle – ehkä se on sitä myös virolaisille ja ruotsalaisille. Itse harvemmin innostun saksalaisesta Rieslingistä, poikkeuksena Villa Huesgenin viinit, mutta annetaan toki Grenzhügelille mahdollisuus ja maistetaan.
Vaalea oljenkeltainen Riesling, jossa kevyt karviaismarjainen tuoksu. Maku on mineraalinen, valkoherukkainen ja hedelmäinen. Hedelmäisyyden ansiosta viini maistuu suussa paljon makeammalta kuin se todellisuudessa on, sillä jäännössokeria on vain 4,4 grammaa litraa kohden. Ihan kelpo ruokaviini kala- ja kasvisruoille sekä hedelmäisen makeutensa ansiosta myös aasialaisille ruoille.
Kovassa seurassa valkoviini on tällä kertaa laivan viinien heikoin lenkki. Minulle se on ehdoton pettymys etenkin, kun vertaan sitä edellisen kauden valkoviiniin, joka taas oli poikkeuksellisen luonteikas Grüner VeltlinerMarkus Huberilta. Sitä viiniä muuten ostin parin viime vuoden aikana ainakin 20–30 pulloa.
Terre di Chieti Rosato Organic
Laivan rosé on yleensä erinomainen valinta kevyeen nautiskeluun tai kesäisten juhlien kaatoviiniksi, niin tälläkin kertaa. Lohenpunainen viini on tuoksultaan kevyen marjainen, siinä voi aistia muun muassa vadelman ja kirsikan aromeja. Keskitäyteläinen maku on punaisten marjojen juhlaa, jota reilu hapokkuus tyylikkäästi tasapainottaa. Hyvä ruokaviini grillatulle lohelle tai porsaanfileelle omenakastikkeen kera.
Villa Paradiso Chianti Organic
Laivan punaviini tulee ilahduttavasti Toscanasta. Rypäleinä ovat Sangiovese (95 %) ja Merlot (5 %). Viini on väriltään ruskeaan taittavan rubiininpunainen, sen tuoksussa on nahkaa ja tummaa marjaisuutta. Maku on pehmeän tanniininen, marjainen ja kypsän hedelmäinen. Hyvä yleisviini lampaalle ja grillatulle lihalle.
LAIVAN OLUET
TALLINK SILJAN molemmat laivan oluet tulevat Virosta, mikä kertoo sekä virolaispanimoiden korkeasta laatutasosta että niiden kyvystä kilpailla hinnalla. Nykytilanteessa suomalaiset panimot eivät kykene hintasotaan paitsi raaka-aineiden ja laadun kustannuksella, mutta se tie ei kovin pitkälle kanna.
Ilahduttavasti Tallink Siljan oluet tulevat kahdelta viron kärkipanimolta: Pühastelta (Tartto) ja Põhjalalta (Tallinna).
Laivan lager, Pühaste Pootsman (4,8 %) on väriltään kullankeltainen ja aavistuksen utuinen. Viettelevän viljaisen tuoksun takaa nousee hentoinen aamukasteisen ruohon aromi. Maku on maltainen ja keksimäinen, jälkimaku sopivan katkera.
Laivan Porter puolestaan on moderni klassikko Põhjalalta Must Kuld (7,8 %). Olut tuli markkinoille muistaakseni vuonna 2013 tai 2014, ihan panimon alkuaikoina. Sen ikoninen etiketti, jossa oli paahdetun maltaan kuva, sai mielikuvituksen lentoon. Aika monen mielestä kuva muistutti ruskean naisen sukuelintä. Jokunen vuosi sitten kyseinen etiketti meni kuitenkin kaikessa hiljaisuudessa vaihtoon, kun kukkahattuväki antoi siitä väkevää palautetta. Oluen nykyinen etiketti on aika geneerinen ja persoonaton, mutta eipä se olutta pahenna.
Nyt lasiin kaatuu ruskeanmusta olut, jonka paahteisen tuoksun haistaa jo kaukaa. Paahteisuuden lisäksi siinä on taloussuklaata ja kypsiä tummia marjoja. Maku on paahteisen täyteläinen, suklainen, marjainen ja lakritsinen. Jälkimaku on pitkä ja pehmeä.
Olarin Panimo järjestää lauantaina 25. helmikuuta Olari After Dark -olutfestivaalin, jossa pääsee maistamaan mustia ja mustanpuhuvia oluita kotimaisilta ja ulkomaisilta huipputekijöiltä.
Olarin Panimon Head Brewer Micky Alexander ja perustaja Ville Leino valmistavat festivaalille kolme mustaa uutuusolutta.
ETELÄ-SUOMEN hiihtolomaviikon lauantai huipentuu Olarin Panimolla järjestettävään kansainväliseen tummien oluiden Olari After Dark -festivaaliin. Yhden päivän mittaiseen tapahtumaan saapuu Euroopan nimekkäimpiä pienpanimoita ja oluentekijöitä, joita täydentää kotimaisten pienpanimoiden terävin kärki.
Kansainvälisistä huippupanimoista paikalle saapuvat Marble Beers (Englanti), Pühaste (Viro), Ārpus (Latvia) ja Garage Beer (Espanja) kukin kahdella festivaalioluella. Paikan päälle on tulossa kansainvälisten panimoiden omia oluentekijöitä tarjoilemaan oluita, pitämään tastingeja ja keskustelemaan festivaalivieraiden kanssa. Marblelta ja Pühasteltä paikalle saapuvat todelliset raskassarjalaiset, panimoiden perustajat ja menestyksen tekijät Joseph Ince ja Eero Mander.
Festivaalin henkeen kuuluu, että kutakin olutta on tarjolla vain hyvin rajoitettu erä, useimpia vain yksi kegi eli 20–30 litraa.
TUMMIEN OLUIDEN SUOMI
Olari After Dark -festivaalin kotimainen tarjonta ei jää kansainvälisten vieraiden varjoon, vaan nousee ylväästi sen rinnalle. Vain paras on kyllin hyvää!
Olemme kutsuneet mukaan Suomen parhaita panimoita ja legendaarisimpia oluita maakunnista sekä niiden uutuuksia pääkaupunkiseudun laatupanimoilta. Festivaalin isäntänä Olarin Panimo on luvannut näyttää parasta osaamistaan kolmella uutuusoluella, joista yksi on musta sahti.
Muista pääkaupunkiseudun tekijöistä Paloaseman Panimo on valmistanut festivaalille kaksi Black IPAa ja CoolHeadilta hanaan saapuu Imperial Stout.
Edustettuina ovat myös tamperelainen klassikko Panimoravintola Plevna sekä oululainen Sonnisaari, molemmat kahdella oluella. Lappeenrannasta saapuu tummilla oluillaan mainetta niittänyt Panimoyhtiö Tuju.
Lagerin ystävien iloksi Takatalo & Tompuri Virolahdelta tuo festivaalille moninkertaisesti palkitut tummat oluensa. Panimosta tekee ainutlaatuisen, että sen käyttämät ohra ja kaura viljellään omilla pelloilla panimon ympärillä ja savuoluissa käytetyt maltaat kylmäsavustetaan itse rakennetulla savustimella käsityönä.
Lisäksi festivaalihanoista löytyy Pirkkalan K-Citymarketin yhteydessä toimivan Panimo Himon olutta. Himo tunnetaan paitsi laajasta ja nöyristelemättömästä asenteestaan myös värikkäistä grafiikoistaan.
FESTIVAALI SYNTYI TARPEESEEN
Idea uudesta tummien oluiden festivaalista syntyi, kun eräänä marraskuisena perjantaina Olarin Panimon perustaja Ville Leino, oluttoimittaja Peter Tammenheimo ja festivaalikonkari Janne Koskenniemi totesivat, että jokaisen itseään kunnioittavan olutmaan talveen kuuluu vähintään yksi tummien oluiden festivaali, ja että sellainen vielä puuttuu Suomesta – ennen tätä!
Festivaalin nimi Olari After Dark tulee siitä, että helmikuun lopussa talven synkin pimeys on jo kääntynyt kohti valoa ja kevään odotusta. Ja vaikka ulkona paukkuisi pakkanen, sisätiloissa tunnelma nousee kattoon ja tumma olut lämmittää.
”Tummat sävyt ovat täynnä tunnetta ja mystiikkaa, koska niihin kätkeytyvät monet ääripäät: Vaikka musta ei heijasta ensimmäistäkään väriä, se sisältää niistä jokaisen. Suurin juhla ja syvin suru, elämää suuremmat tunteet, ne ovat kaikki aateloitu mustalla. Samalla tavalla tummat oluet ovat täynnä makua, lämpöä ja rakkautta”, Peter Tammenheimo kuvaa festivaalin filosofiaa.
”Pieni mutta tasokas panimokattaus alleviivaa tapahtuman tunnelmaa ja intensiteettiä. Haluamme jättää vieraillemme muistijäljen, joka lämmittää pitkälle kevääseen”, jatkaa Ville Leino.
”Festivaalin yhteydessä järjestämme myös kaksi poikkeuksellisen kovatasoista tastingia ja erikoishintaisia panimokierroksia. Liput tulevat myyntiin Olarin Panimon verkkokauppaan helmikuussa”, Janne Koskenniemi vinkkaa.
Teksti: Olari After Dark -festivaalitiedote
OLARI AFTER DARK
Dark Beer Festival lauantaina 25.2. klo 14–00
Metallimiehenkuja 8 A, 02150 ESPOO
Liput: 7 € (sisältää eteispalvelun ja lasin lainan)
Vuosittain pidettävässä Tammenlinnan Suuressa Jouluolutmaistelussa testattiin ja pisteytettiin peräti 41 erilaista jouluolutta, mikä vastaa arviolta 80 prosenttia Suomessa myytävistä jouluoluista.
Eturivissä Peter Tammenheimo ja Greta Mäkinen. Takarisivvä Ville Leino, Janne Koskenniemi, Juho-Heikki Ollikainen ja Ari Juntunen.
JOULUKUUN 3. päivänä pidetyn maistelun oluet rajattiin siten, että mukaan otettiin vain joulubrändättyjä oluita. Toisin sanoen oluen nimessä tai etiketissä piti olla selkeä viittaus jouluun. Testiin kelpuutettiin sekä kotimaisia että tuontioluita. Oluiden alkoholipitoisuus vaihteli nollasta kymmeneen prosenttiin.
Tuomaristossa olivat olut- ja matkailutoimittaja Peter Tammenheimo, Olarin Panimon perustaja Ville Leino, Fat Lizardin oluentekijä Greta Mäkinen, Arde arvioi -blogin Ari Juntunen, olutasiantuntija Janne Koskenniemi sekä ravintola Black Doorin vuoropäällikkö Juho-Heikki Ollikainen.
Koska raati koostui erittäin kokeneista maistajista, päädyttiin avoimeen tastingiin, eli kaikki maistettavat oluet olivat näkyvillä. Ratkaisuun vaikutti luonnollisesti myös oluiden suuri määrä. Oluet maistettiin alkoholiprosentin mukaisessa järjestyksessä miedoimmasta vahvimpaan. Testin järjestelyistä vastasi Peter Tammenheimo. Greta Mäkinen ei osallistunut Fat Lizardin oluen arviointiin.
Neljän kärki erottui
Maisteltujen oluiden taso vaihteli laajalla skaalalla umpisurkeasta hyvään. Erittäin kriittisen tuomariston papereissa yksikään olut ei yltänyt kiitettävään kokonaisarvosanaan.
Testin parhaaksi nousi lopulta lappeenrantalaisen Panimoyhtiö Tujun imperial stout Entistä Kovempi Paketti. Toiseksi sijoittui Pälkäneellä toimivan Olutpajan Jouluolut ja kolmannen sijan nappasi takaportin kautta kisaan ehtinyt Fat Lizardin Sweet Mary. Neljänneksi tuli ensimmäinen tuontiolut, belgialainen St. Bernardus Christmas Ale.
Nämä neljä olivat ainoat oluet, jotka tuomaristo arvioi hyviksi ja yli 70 pisteen arvoisiksi.
Suurin osa maistelluista oluista arvioitiin joko tyydyttäviksi tai välttäviksi siten, että tiiviissä keskikastissa paremmuuksia ratkottiin jopa kymmenyksen erolla.
Lahden Erikois Joulu isojen panimoiden paras
Ei liene kovin suuri yllätys, että isojen teollisten panimoiden lagerit jäivät kaikki puolivälin huonommalle puolen. Niistä parhaaksi arvioitu Lahden Erikois Joulu (27.) löi kuitenkin lähimpien verrokkiensa lisäksi monen nimekkään käsityöpanimon jouluoluet.
Oluet pisteytettiin sadan pisteen asteikolla seuraavasti:
Klassikko: 91–100
Kiitettävä: 81–90
Hyvä: 61–80
Tyydyttävä: 41–60
Välttävä: 21–40
Heikko: 0–20
TULOKSET
Sijat 1–4
1. Entistä kovempi paketti
Panimoyhtiö Tuju, Lappeenranta
Alkoholia: 10,0 %
Pisteet: 78,7
Sysimusta imperial stout. Täyteläinen ja paahteinen tuoksu. Suutuntuma on nautinnollisen paksu ja öljyinen. Maku jatkaa tuoksun viitoittamaa tietä, paahteisuus pysyy hyvin balanssissa. Nimestään huolimatta olut jää viimevuotista pakettia (83,4 p.) pehmeämmäksi, eikä humalointi tule yhtä selkeästi esiin. Pistemäärä riitti silti niukkaan voittoon.
2. Olutpaja Jouluolut
Olutpaja, Pälkäne
Alkoholia: 5,0 %
Pisteet: 78,0
Kauniin kirkas olut, jossa tuoksu on pihkainen ja sitruksinen. Maussa on tyylikästä aromikkuutta ja viipyilevää katkeruutta, joka toimii houkuttimena seuraavaan hörppyyn. Kaiken kaikkiaan hyvin viimeistelty ja nautinnollinen olut, jota joisi vaikka läpi joulun.
3. Fat Lizard Sweet Mary DIPA
Fat Lizard Brewing Co., Espoo
Alkoholia: 8,3 %
Pisteet: 74,4
Testin yllättäjä, joka oli tätä maistelua varten tölkitetty suoraan kypsytystankista 10 vuorokautta ennen varsinaista tölkityspäivää. Sinänsä siis vielä raakile, jolta ei tällä kertaa mitään sankaritekoja odotettu. Tuoksussa on pihkaa, hunajaa, herukkaa ja männynneulasia. Vielä keskeneräisessä maussa tuhtia hedelmäisyyttä, joka kantaa pitkään. Katkerojakin on, mutta ei alkuunkaan riittävästi; kokonaisuutena silti jo tässä vaiheessa varsin hyvä olut.
4. St. Bernardus Christmas Ale
Brouwerij St. Bernardus, Belgia
Alkoholia: 10,0 %
Pisteet: 73,0
Maahantuoja: Brew Seeker
Kuivahedelmäinen ja maustekakkumainen tuoksu. Maku on pehmeän hedelmäinen, sopivan neilikkainen ja mämminen. Täydellisen tasapainoinen belgi.
Sijat 5–8
5. Julmust
Tempel Brygghus, Ruotsi
Alkoholia: 0,0 %
Pisteet: 69,0
Maahantuoja: Juomatalo Pikkulintu
Tasapainoinen ja maltainen, kanelinen ja miellyttävän mausteinen, tulee joulu mieleen. Makea ja limonadimainen, joten oluena heikko, mutta jos alkoholiton joulujuoma pitää valita, tässä ensiluokkainen vaihtoehto.Tarkkaan ottaen Julmust ei ole olut, vaan mallaspohjainen ja humaloitu virvoitusjuoma. Julmust sisältää humalan ja maltaan lisäksi noin 30 ainesosaa.
6. Duckpond XMAS Double IPA
Duckpond Brewing, Ruotsi
Alkoholia: 8,0 %
Pisteet: 68,7
Maahantuoja: Pien Distribution
Kauniin mehumainen, auringonkeltainen väri. Intensiivisen hedelmäisessä tuoksussa appelsiinia, karambolaa ja eksoottisia hedelmiä. Suutuntuma puhdasta samettia. Tyylikäs mehuisa maku ilman sen kummempia katkeroita. Nektaria, jossa osaset ovat löytäneet paikkansa. Rehellinen ja helposti juotava NEIPA, mutta joulua siinä ei taida olla kuin nimeksi.
7. Zichovec 20 Ježíšek DDH DIPA
Rodinny Pivovar, Tšekki
Alkoholia: 9,0 %
Pisteet: 68,0
Maahantuoja: Pien Distribution
Kaunis ja kirkas DIPA, jossa vähän epämääräinen tuoksu. Hyvin hedelmäinen maku, mutta olut kaipaisi enemmän katkeroja, mikä tietysti näillä prosentilla on hieman haasteellista. Alkoholi lämmittää ja tasapainottaa mutta jää kuitenkin harmaana eminenssinä taustalle. Ježíšek tarkoittaa Jeesus-vauvaa, joka Tšekkiläisen perinteen mukaan tuo lahjoja lapsille. Eräänlainen joulupukin korvike siis. Tölkitettynä Pikku-Jeesus on ihan mukiinmenevä tapaus ja toimiva kokonaisuus.
8. Porsaanreikä
Panimoyhtiö Tuju, Lappeenranta
Alkoholia: 5,3 %
Pisteet: 67,8
Varsin tyylikäs ja hyvärunkoinen stout. Hieno hapokkuus ja roppakaupalla lakritsaa ja sopivasti savua. Paahteisuus ei dominoi, mistä plussaa. Kelvollinen ruokapöytästout, ja etiketti herättää takuulla keskustelua. Silti Tujulta odottaisi enemmän makua.
Sijat 9–12
9. Zichovec 20 Rohlícek Milk Stout
Rodinny Pivovar, Tšekki
Alkoholia: 9,0 %
Pisteet: 64,2
Maahantuoja: Pien Distribution
Rohlícek-nimi viittaa legendaarisiin tšekkiläisiin joulumaikeisiin (vanilkový rohlícek). Ja makeuttahan riittää aina suklaisen vaniljaisesta tuoksusta pitkään jälkimakuun. Korkea alkoholipitoisuus tasapainottaa makeutta niin, ettei se pääse imelyyden puolelle. Täyteläinen ja tasapainoinen maku, eikä liian paahteinen. Jättää öljyisen kalvon suun sisäpinnalle ja kaipaisi seurakseen roisin suklaista jälkiruokaa.
10. Zichovec 13 Vánocha Session IPA
Rodinny Pivovar, Tšekki
Alkoholia: 5,5 %
Pisteet: 63,4
Maahantuoja: Pien Distribution
Upea kullankeltainen ja täysin kirkas väri nostattaa odotuksia. Tuoksusta löytyy herukkaa, trooppista hedelmää ja kissanpissaa. Todella raikas ja hedelmäinen maku, mutta katkerot jäävät uupumaan. Muuten hyvä olut, mutta tyylinmukaisuuden kanssa isoja ongelmia. Selkeä APA, ei missään tapauksessa Session IPA. Olut on saanut nimensä perinteisen tšekkiläisen joululeivän, Vánochan, mukaan.
11. Shepheard Neame Christmas Ale
Shepheard Neame, Englanti
Alkoholia: 7,0 %
Pisteet: 62,7
Maahantuoja: Servaali
Joulunajan klassikko, jonka reseptiikkasta keskustellaan paikoin vilkkaastikin. Monen anglofiilin mielestä maku on vuodesta toiseen hieman erilainen. Hyvin perinteiden Britti-ale, jonka tuoksussa suklaata, maustekakkua ja Christmas Puddingia. Maku on maltainen, kuivahedelmäinen, karamellinen ja hunajainen.
12. Tumma Joulupuuro
Lehe Pruulikoda, Viro
Alkoholia: 5,5 %
Pisteet: 59,2
Maahantuoja: Juomatalo Pikkulintu
Punertava väri ja kevyesti savuinen tuoksu. Hennon suklainen maku ei kanna tarpeeksi pitkälle, mutta ihan kelvollinen olut kuitenkin. Hyvä juotavuus, tasapainoinen ja selkeä. Jälkimaku on pitkä ja aavistuksen luumuinen, mikä sopii hyvin jouluun.
Sijat 13–16
13. Abbaye d’Aulne Christmas Beer
Abbaye d’Aulne, Belgia
Alkoholia 9,0 %
Pisteet: 59,0
Maahantuoja: Vinic
Esterinen ja mausteinen tuoksu henkii joulun tunnelmaa. Ronski hapokkuus tekee oluesta jopa raikkaan. Piparkakkua ja maustekakkua. Tyylin mukaisesti melko makea, silti tasapainoinen ja miellyttävä.
14. Stigbergets Juleljus / X-mas Tribute NEIPA
Stigbergets Bryggeri, Ruotsi
Alkoholia: 6,8 %
Pisteet: 58,6
Maahantuoja: Pien Distribution
Tuoksultaan makea ja tuhdin hedelmäinen olut, josta alkoholiprosentti on peitetty taiten. Maussa hedelmäisyys laskee. Hyvä runko, mutta liian vähän humalaa, muuten tasapainossa. Aromia ja katkeroita saisi olla tuhdisti enemmänkin. Juotavuus kuitenkin on ihan kohdillaan.
15. Gouden Carolus Christmas
Het Anker, Belgia
Alkoholia: 10,0 %
Pisteet: 58,5
Maahantuoja: Servaali
Tuoksussa on joulun mausteisuutta ja kuivattua hedelmää. Kiteisen karamellinen, lakritsinen, lämmittävä ja sokerinen maku. Erikoinen mallaspohja herätti kummastelua; aivan kuin olisi stoutin piirteitä haettu.
16. Keisari Joulu
Nokian Panimo, Nokia
Alkoholia: 5,0 %
Pisteet: 58,0
Tuoksussa on viettelevää savuisuutta. Miellyttävän pehmeä suutuntuma, runkoa ja savua tuntuu olevan vähemmän kuin viime vuoden versiossa, joka silloin ylsi maistelun kärkikymmenikköön. Edelleen mukavan juotava, mutta pieni sameus tekee rumaksi. Hyvää keskitasoa ja virheetön.
Sijat 17–21
17. A Le Coq Jouluolut
A Le Coq, Viro
Alkoholia: 0,0 %
Pisteet: 55,2
Maahantuoja: Olvi
Alkoholiton portteri jakoi mielipiteet puolesta ja vastaan. Yhden mielestä liian kevyt, toisen mielestä mämminen ja raskas. Leipäinen, kvassimainen ja mausteinen. Mukana tummaa marjaisuutta ja paahteisuutta. Kaikesta huolimatta nollaolueksi varsin miellyttävä tapaus. Sopii joulupöytään.
18. Delirium Christmas
Brouwerij L. Huyghe, Belgia
Alkoholia: 10,0 %
Pisteet: 55,0
Maahantuoja: Brew Seeker
Tyylinmukainen ja tunnistettava belgi, joskaan ei ihan parhaasta päästä. Esterisyys taipuu kurkkuisuuteen, runko ei kanna loppuun asti. Hiilihappoinen ja sokerinen, eikä kovin juotava. Alkoholi lämmittää mukavasti, mutta samalla viinaisuus puskee läpi.
19. Beerbliotek #324 Stocking filler
Beerbliotek, Ruotsi
Alkoholia: 5,9 %
Pisteet: 54,8
Maahantuoja: Pien Distribution
Kahvinen ja paahteinen tuoksu. Kermainen suutuntuma. Puhdaspiirteinen, mutta vetinen. Tasapainon kanssa ongelmia tässäkin.
20. Dreams Of Brew York 2022
Brew York, Englanti
Alkoholia: 6,5 %
Pisteet: 53,2
Maahantuoja: Pien Distribution
Intensiivisessä tuoksussa on mansikkaa, vadelmaa ja lääkeyrttejä. Todella makea sour, joka tuo mieleen laktoosilla ryyditetyn mansikkahillon. No on tämä ainakin persoonallinen olut, siitä iso peukku.
21. Glögi Sour
CoolHead Brew, Helsinki
Alkoholia: 5,0 %
Pisteet: 52,6
Ruma ja samea ulkonäkö. Tuoksu sinänsä mieto ja miellyttävä, jouluisen glögimäinen. Maku tuo takapakkia: Happamuus dominoi ja peittää alleen muut maut. Yksiulotteinen, ei kovin innostava. Jälkimaku on lyhyt ja loppuu kuin seinään.
Sijat 22–26
22. Vaahtoparta
Maku Brewing, Tuusula
Alkoholia: 5,3 %
Pisteet: 52,2
Tuoksussa on vahvaa kahvia. Lievä sameus pilaa muuten kauniin mustanruskean värin. Mausteinen ja pähkinäinen maku on neutraali, humalia olisi saanut käyttää paljon rohkeammin. Virheettömänä mutta liian munattomana ei räjäytä tajuntaa. Cask-versio toimii selvästi tölkitettyä paremmin.
23. Joulun Tähti
Panimoravintola Plevna ja Koskipanimo, Tampere
Alkoholia: 5,5 %
Pisteet: 51,6
Mustanruskea olut, ja nyt värissä ei ole häiritsevää sameutta. Paahteisuus hallitsee tuoksusta pitkään jälkimakuun. Laadukas ja teknisesti virheetön, mutta yksioikoinen ja yllätyksetön. Toivottavasti ensi vuodelle reseptiikkaa vähän kehitellään.
24. Tornion Joulu Ale
Tornion Panimo, Tornio
Alkoholia: 4,5 %
Pisteet: 51,2
Ohuessa tuoksussa pähkinää ja makeaa kaakaota. Mausta löytyy jouluun sopivasti taatelikakkua, suklaista mausteisuutta. Ongelmia tasapainon ja suutuntuman kanssa. Vetinen jälkimaku.
25. Very Bad Elf
Ridgeway, Englanti
Alkoholia: 7,5 %
Pisteet: 50,7
Maahantuoja: Diamond Beverages
Kaunis kirkas väri sekä maltaisen petroolinen tuoksu houkuttavat ensisiemaukseen. Vaisu ja vetinen maku tulee kuin puun takaa, sillä näillä prosenteilla luulisi löytyvän myös täyteläisyyttä ja tuhtia hedelmäisyyttä. Toinen tai kolmaskaan hörppy ei tuo muutosta. Jostain taustalta tulee häivähdys katkeroa, muttei likimainkaan riittävästi. Näin vahvaksi olueksi liiankin helppoa juotavaa – tai kuten Greta Mäkinen asian ilmaisee: ”Date rape -kalja.”
26. Stallhagen Julbock
Stallhagen, Godby, Åland
Alkoholia: 6,8 %
Pisteet: 50,6
Täyteläinen, hieman paahteinen mutta vetinen tuoksu. Maku jatkaa samoilla linjoilla, tuhti makeus vähän häiritsee. Lääkehiiltä, sulanutta lunta. Maku kuolee niin nopeasti, ettei se jätä paljon kerrottavaa jälkipolville.
Sijat 27–31
27. Lahden Erikois Joulu
Hartwall, Lahti
Alkoholia: 5,3 %
Pisteet: 50,4
Viime vuoden maistelusta Lahden Erikois Joulu jäi puuttumaan, joten lähtökohtaisesti oli kiinnostavaa, miten se sijoittuu isojen panimoiden keskinäisessä vertailussa. Ensi siemaus vastaa nostalgianjanoon ajoilta ennen EU:ta. Maltainen ja vähän mämmimäinen, ohut ja mitäänsanomaton maku katoaa hetkessä kuin pieru Saharaan. Turvallinen, perinteinen ja virheetön Suomi-jouluolut.Silti sarjansa ykkönen.
28. Karhu Jouluolut
Sinebrychoff, Kerava
Alkoholia: 4,8 %
Pisteet: 48,6
Peruslageriksi kelvollinen, puhdaspiirteinen ja teknisesti virheetön. Tyylissään varsin geneerinen ja mitäänsanomaton. Jouluolueksi tämä ei oikein taivu. Helposti juotava vetokalja.
29. Tornion Joulu Porter
Tornion Panimo, Tornio
Alkoholia: 5,2 %
Pisteet: 47,8
Yksi tölkki saamistamme näytteistä oli jälkikäynyt ja kontaminoitunut. Kunnossa olevien perusteellaolut on helposti juotava, pehmeän paahteinen ja suklainen. Aavistuksen liian vetinen, enenemmän runkoa jäimme kaipaamaan.
30. Olvi Merry XMAS IPA
Olvi, Iisalmi
Alkoholia: 5,5 %
Pisteet: 46,2
Tunkkainen tuoksu, nihkeä maku, tukkoinen, ei katkeroa. Marketti-IPA, jossa pientä havuisuutta lukuun ottamatta IPA:n elementit loistavat poissaololtaan. Mallaspohjassa on silti potentiaalia, joten ei tämä ihan tuhoon tuomittu tapaus ole.
31. Olvi Jouluolut
Olvi, Iisalmi
Alkoholia: 5,0 %
Pisteet: 45,6
Olvin näkemys jouluoluesta ei aiheuta hurraahuutoja, mutta oluen kaunis ulkonäkö ja hento jouluinen mausteisuus saa osakseen tyytyväistä nyökyttelyä. Pieniä ongelmia tasapainon kanssa ja aavistuksen metallinen maku. Isojen teollisten panimoiden tyyliin varsin pliisu.
Sijat 32–36
32. Pikku jouluolut
Linden Brewery, Rauma
Alkoholia: 4,8 %
Pisteet: 39,4
Laatupanimona tunnettu Linden tuottaa pettymyksen. Kaunis väri kätkee taakseen epäonnistumisten sinfonian: Glögimäistä tuoksua seuraa kaiken alleen peittävä neilikkaisuus. Suutuntuma on imelä, vaahtokarkkinen ja epämiellyttävä. Runkoa ei ole nimeksikään, eikä tasapainoisuudesta tietoakaan.
33. Fairytale Of Brew York 2022
Brew York, Englanti
Alkoholia: 4,9 %
Pisteet: 34,0
Maahantuoja: Pien Distribution
Pikimusta milk stout, jonka siirappinen makeus tuo mieleen kakun kuorrutteen. Ohut, liian mausteinen, pistaasinen, marsipaaninen ja porkkanakakkuinen. Runkoa ei ole riittavästi ja laktoosi pilaa suutuntuman, vaikka tyyliin kuuluukin. Heikko ja tasapainoton kokonaisuus.
34. Jouluolut Piparilager
Teerenpeli, Lahti
Alkoholia: 5,0 %
Pisteet: 29,4
Tyrmäävä tuoksu antaa ensi nuotit hämmästyttävän epämiellyttävälle kokemukselle. Inkivääriä, rankka yliannostus neilikkaa ja kanelia. Sopii huonetuoksuksi tai wc-raikastimeksi paremmin kuin juotavaksi.
35. Lump of Coal
Ridgeway, Englanti
Alkoholia: 7,5 %
Pisteet: 29,3
Maahantuoja: Diamond Beverages
Epämiellyttävässä tuoksussa on suklaata, saunapalvia, lääkehiiltä ja savukalaa. Makua taas ei ole nimeksikään, mikä tässä tapauksessa on jopa positiivinen yllätys. Korkeahkosta alkoholipitoisuudesta huolimatta erittäin kevyt olut, jossa ei ole runkoa ja tasapaino puuttuu kokonaan.
36. Sinebrychoff Jouluolut
Sinebrychoff, Kerava
Alkoholia: 4,5 %
Pisteet: 29,2
Kauniin mahonkisen värin takaa paljastuu vetinen ja mitäänsanomaton olut. Epäselväksi jää, mikä tekee tästä jouluoluen paitsi nimi. Teknisesti virheetön, siitä huolimatta ohut, nihkeä ja epämiellyttävä. Ville Leinon sanoin ”laimea paska”.
Sijat 37–41
37. Zichovec 20 Nadílka DDH NEDIPA
Rodinny Pivovar, Tšekki
Alkoholia: 9,0 %
Pisteet: 26,3
Maahantuoja: Pien Distribution
Nadílka-nimi on tšekin kielen ilmaus, jolla viitataan joululahjoihin. Tämän lahjan saadakseen ei tarvitse osoittaa kaksista kiltteyttä, sillä kaksinen ei ole olutkaan. Ruman ruskea ulkonäkö lienee tuotteen parhaita puolia, sillä heti oluen tuoksu on viinainen ja oksettava, maku pahvinen, hapettunut ja epäpuhdas. Kontaminoitunut.
38. RPS Gingerbread X-mas Belgian Blonde
RPS Brewing, Kuopio
Alkoholia: 5,5 %
Pisteet: 25,0
Mausteinen ja ureainen tuoksu. Neilikkaa, hammaslääkärintuolia, kynsilakkaa ja parfyymia. Näyttää kuselta ja maistuu oksennukselta, täysin epätasapainossa. Arde: ”Ei toimi belginä eikä mausteoluena.”
39. Maku Joulu IPA
Maku Brewing, Tuusula
Alkoholia: 5,5 %
Pisteet: 18,5
Mansikkaista tuoksua seuraa virhemakujen kavalkadi. Hapettunut ja diasetyylinen. Hirveä.
40. Nightmare Of Brew York 2022
Brew York, Englanti
Alkoholia: 9,8 %
Pisteet: 14,3
Maahantuoja: Pien Distribution
Nimensä mukaisesti olut on painajainen, ainakin jos sitä yrittää juoda. Esanssisen makeassa tuoksussa on härskiintynyttä voita. Maku on kuin suoraan Pelkokertoimen nielemishaasteesta, eli äärimmäisen vastenmielinen. Yksimielisessä tuomiossaan arvovaltainen raati käytti negatiivista tunneilmaisua vahvistettuna alatyylisellä naisen sukuelimeen viittaavalla sanalla. Tästä on joulu kaukana.
41. Mallaskoski Holiday Stout
Mallaskosken Panimo, Seinäjoki
Alkoholia: 6,8 %
Pisteet: 9,4
Samea olut ei ulkonäöllä koreile. Eltaantuneen esanssinen, kermatoffeinen ja vaniljainen tuoksu. Erittäin makea ja vastenmielinen maku. Tässä reseptivelholla on käynyt perustavanlaatuinen moka, sillä olut on rasvaista ja yksinkertaisesti pahaa; aivan kuin mukillinen butterscotch-esanssilla maustettua eltaantunutta mustaa teetä.
Takatalo & Tompurin Savubock(6,5 %) on voittanut vuoden 2022 Suomen Paras Olut -kilpailun.
Takatalo & Tompurin isäntä ja oluentekijä Mikko Suur-Uski.
TAKATALO & TOMPURI on vuonna 2015 toimintansa aloittanut Kymenlaakson ensimmäinen pienpanimo. Se on nimetty kahden maatilan mukaan, joista Takatalon tilalla viljellään panimon käyttämät mallasohra ja kaura.
Kaksi vuotta sitten Takatalon isäntä ja oluenpanija Mikko Suur-Uski osti Tompurin vähemmistöosuuden panimosta, mutta sopimus nimen käytöstä jatkuu vuoteen 2025.
Idea Takatalo & Tompurin pellosta pulloon -filosofiaan tulee viinimaailmasta, jossa on totuttu siihen, että rypäleiden ominaisuudet määräytyvät paljolti maanviljelyksen ehdoilla: Eri palstoilla ja erilaisissa mikroilmastoissa ne saavat yksilöllisiä ominaisuuksia. Oluen suhteen tietämys paikallisten viljalajikkeiden, maaperän ja viljelytekniikoiden vaikutuksesta lopputuotteen makuun on paljon vähäisempää.
”Suomessa kuluttajat eivät vielä täysin ymmärrä sitä, kuinka sidoksissa maatalous ja valmis olut ovat keskenään. Oluthan tulee pellolta ja panimo on siinä vain välietappi”, Suur-Uski sanoo.
Kaikki panimossa käytettävä ohra ja ruis kasvatetaan omalla tilalla.
Perinteistä saa voimaa
Takatalo & Tompurin vahvuus piilee perinteisissä oluttyyleissä, jotka vaativat paljon aikaa kypsyäkseen. Oman pellon oluista välittyy kotimaisen maatalouden rauhaisa kauneus. Kun olutmestari tuntee omat raaka-aineensa, viljelyssä käytetyt lannoitteet ja osaa lisäksi tulkita satokauden sääolojen vaikutuksia, jokainen linjalta tuleva pullo on täynnä käsityötä ja kokemuksen tuomaa taitotietoa.
”Yritän puhua paljon maaseudun puolesta ja haluan kannustaa maaseudun ihmisiä siihen, että uskokaa ylpeästi itseenne ja omiin visioihinne”, toteaa Mikko Suur-Uski, joka muiden ansioidensa lisäksi valittiin huhtikuussa Kymenlaaksossa vuoden 2022 maaseututoimijaksi.
Mutta ei ole niin suurta juhlapäivää, etteikö maailmanlaajuinen ruokakriisi ja Ukrainan sota vetäisi Takatalon isännän vakavaksi.
”Minua aidosti pelottaa tämä tilanne, missä tällä olemme. Samoin minua pelottaa inflaatio, että kuinka suureksi se kasvaa ja kuinka paljon se syö kuluttajien ostovoimaa. Näissä suhdanteissa käsityöolut on ruohonjuuritason luksustuote, joka on helppo korvata esimerkiksi kauppojen omilla private label -tuotteilla”, hän miettii.
Suur-Uskin vastaus ulkopuolelta tuleviin uhkiin on investoida oman yli 300-vuotiaan tilan toimintaan, varsinkin tilan yhteydessä olevaan ravintola Navettaan. Sieltä tuotteet voidaan myydä suoraan asiakkaille ilman välikäsiä ja asiakkaan kannalta erinomaisella hinta-laatusuhteella, vaikka esimerkiksi mallasohran hinta on noussut viime vuodesta kymmeniä prosentteja ja lannoitteiden hinnat yli nelinkertaistuneet.
”Haluaisin jonain päivänä, että myös humalaa tulisi omasta takaa, mutta tällä hetkellä se vaatisi niin isoja investointeja, että riskit humalanviljelyn aloittamiseen ovat juuri nyt liian suuret. Toistaiseksi mennään saksalaisilla humalalajikkeilla, joita täydentää tšekkiläinen Saaz”, mies tuumaa.
Ravintola Navetta on rakennettu nimensä mukaisesti vanhaan navettaan. Toistaiseksi se toimii tilausravintolana.Ravintolan seinän peittävä vanhasta valokuvasta tehty tapetti tekee Navettaan tilan tuntua tuoden idyllisen maalaismaiseman osaksi ravintolaelämystä.
Kylmäsavu luo identiteetin
Maaseudulla kun ollaan, kaskiviljelyllä on täällä vuosisatojen perinteet. Vielä 1800-luvulle tultaessa se oli yleisin viljelytekniikka myös Virolahdella. Savu on valtavan iso osa kotimaisen maanviljelyksen perimää.
”Kun perustin panimoa, minulle tuli sellainen pölhö ajatus, josko peltojen kaskeamisen voisi vangita mukaan tuotteeseen”, Mikko Suur-Uski muistelee.
Siispä tuumasta toimeen, ja ”savustuspönttö” rakennettiin luonnollisesti itse. Tällä hetkellä savustimesta on käytössä kolmas kehitysversio, ja neljäs on työpöydällä.
Panostus savuun on kannattanut. Ensimmäinen merkittävä voitto tuli heti alkuun, kun Kaski Kylämäsavulager voitti Suomen Paras Olut -kilpailun vaaleiden laagereiden sarjan 2017. Voiton jälkeisenä päivänä Kylmäsavulagerin koko tuotanto myytiin kaksi kuukautta ennakkoon.
Käytännössä prosessi menee siten, että mallasohraa savustettaessa savu jäähdytetään, jolloin se ei vaikuta ohran entsyymitoimintaan. Savupuuna käytetään oman metsän tervaleppää ja katajaa. Koska ulkoiset olosuhteet kuten lämpötila ja ilman kosteus vaikuttavat voimakkaasti prosessin kulkuun, tasalaatuiseen lopputulokseen päästäkseen savustajan pitää osata ennakoida kaikki muuttuvat tekijät. Työ tekijäänsä opettaa.
Kylmäsavulagerissa savustus kestää 16 tuntia, Savubockia tehtäessä aika tuplaantuu.
Itse rakennettu savustin on käytännössä vanha kiuas, josta savu kulkee putkea pitkin läheiseen jääkaappiin.Mikko Suur-Uski tarkkailee savustuksen etenemistä. Tässä vaiheessa savu on jo täysin kylmää.
Savubock on kestomenestyjä
Suomen Parhaaksi Olueksi tänä vuonna valittu Kaski Savubock tunnetaan kestomenestyjänä, joka saavutti jo kaksi vuotta sitten hopeaa European Beer Starissa, yhdessä maailman arvostetuimmista olutkilpailuista. Se on yksi merkittävimmistä palkinnoista, joita suomalaiset panimotuotteet ovat koskaan voittaneet.
2000-luvulta vertailukohteet ovat lähinnä Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan sekä jo edesmenneen Bryggeri Helsingin imperial stoutien saavuttamat tunnustukset vuodelta 2018. Tuolloin Laitilan Imperiaali voitti kultaa World Beer Cupissa sekä jo edesmenneen Bryggeri Helsingin Sofia Imperial Stout hopeaa European Beer Starissa.
Savubockin valmistus alkaa keväällä mallasohran viljelyllä. Syksyllä sato korjataan ja kuivataan sekä annetaan tekeytyä rauhassa. Suur-Uskin mukaan liian tuore ohra ei sovi mallastettavaksi.
”Siinä tapahtuu sama ilmiö kuin jos yrität tehdä perunamuusia uusista perunoista; siitä tulee vain kirkerää ja venyvää liisteriä. Tärkkelyksen pitää antaa levätä hyvin ennen mallastamista”, hän sanoo.
Seuraavaksi ohra kuljetetaan Lahteen Viking Maltille. Kun se myöhemmin palaa mallastettuna takaisin, alkaa savustus, joka kestää koko viljaerän osalta noin viikon ja vaatii jatkuvaa käsityötä ennen kuin päästään oluen keittoon.
Bock on tyyppiesimerkki oluesta, joka tarvitsee aikaa kypsyäkseen, eikä sen kanssa sovi olla malttamaton. European Beer Starissa hopeaa voittanut erä oli arviointihetkellä 11-kuukautista, Suomen Paras Olut -kilpailussa kuukauden nuorempaa.
Näiden kahden kilpailun perusteella voidaan olettaa, että olut on parhaimmillaan siinä vaiheessa, kun ollaan alle puolen vuoden päässä pullon kyljessä lukevasta päiväysmerkinnästä.
Vuonna 2020 KASKI Savubock voitti hopeaa Euroopan arvostetuimmassa ja yhdessä maailman arvostetuimmista olutkilpailuista European Beer Star. Näyttävä lasinen palkinto on esillä panimomyymälässä.
Teksti ja kuvat: PETER TAMMENHEIMO
KUVAGALLERIA
Yli 300-vuotiaan Takatalon tilan päärakennus. Oikealla näkyy kulma kokouskäyttöön ja maaseutumatkailuun vuokrattavaa saunarakennusta.Saunarakennuksen laajalta terassilta avautuu näkymä viljapelloille.Tilausravintola Navetta sijaitsee vanhassa. Samassa rakennuksessa toimiva panimomyymälä on auki perjantaisin ja lauantaisin.Tilan kuvatuimpia asukkeja ovat kukko ja viisi kanaa. Ne käyskentelevät vapaina pihamaalla.
Lähes 30 jouluoluen maistelussa oluiden korkea taso yllätti positiivisesti. Hieman yllättäen isojen panimoiden oluet jäivät testin häntäpäähän, vaikka testissä kiinnitettiin erityistä huomiota oluiden virhemakuihin. Tasaisen laadukkaassa kattauksessa kuitenkin vain terävin kärki ylsi huippupisteille.
TAMMENLINNAN Suuressa Olutmaistelussa testattiin 29 erilaista jouluolutta. Oluet rajattiin siten, että mukaan otettiin vain joulubrändättyjä oluita. Toisin sanoen oluen nimessä tai etiketissä piti olla selkeä viittaus jouluun. Testissä oli sekä kotimaisia että tuontioluita. Oluiden alkoholipitoisuus vaihteli nollasta 13 prosenttiin.
Oluet arvioitiin sadan pisteen asteikolla siten, että 60 pistettä edusti teknisesti ja mikrobiologisesti virheetöntä olutta. Mitä alemmas skaalassa mentiin, sitä enemmän oluissa havaittiin virhemakuja sekä ongelmia tasapainossa ja tyylinmukaisuudessa.
Tuomaristossa istuivat olut- ja matkailutoimittaja Peter Tammenheimo, pienpanimokouluttaja emeritus Ilkka Sysilä, Olarin Panimon perustaja ja oluentekijä Ville Leino, Arde arvioi -blogin Ari Juntunen sekä oluiden kategoriajohtaja Jaaja Hihnala Brukett-juomatalosta.
Koska raati koostui erittäin kokeneista maistajista, päädyttiin avoimeen tastingiin, eli kaikki maistettavat oluet olivat näkyvillä. Ratkaisuun vaikutti luonnollisesti myös oluiden suuri määrä. Maistettavat juomat oli saatu näytteinä panimoilta ja maahantuojilta. Testin järjestelyistä vastasi Peter Tammenheimo. Jaana Hihnala ei osallistunut Brukettin maahantuoman Rocking Rudolphin arviointiin.
Kolmen kärki erottui
Testin parhaaksi olueksi nousi lappeenrantalaisen Panimoyhtiö Tujun imperial stout Kovempi paketti. Tämä olut päätyi testiin hieman yllättäen, sillä Alkoon oli lähetetetyssä erässä oli ollut kolme pulloa ilman etikettiä, jotka sitten palautuivat jakelijalle ja sitä kautta maisteluun.
Tuomaristo kiitteli Kovemman paketin täyteläistä tuoksua, paksua suutuntumaa ja ryhdikästä makua, jossa oli aistittavissa lempeää paahteisuutta, parkittua nahkaa, tupakkaa ja vaniljaa. Etenkin oluen portviininen ja madeiramainen vivahde hurmasi tuomariston.
Toiselle sijalle ylsi norjalaisen Nøgne Ø:n Gud Jul Christmas Ale. Raikas ja korkeahkosta alkoholipitoisuudestaan (8,5 %) huolimatta helposti juotava, pehmeän täyteläinen ja kuohkea nautiskeluolut.
Kolmanneksi sijoittui klassinen Shepherd Neame Christmas Ale (7,0 %) Ison-Britannian vanhimmalta panimolta. Täydellisen tasapainoinen, kuivahedelmäinen, pähkinäinen ja maustekakkuinen vahva ale.
Kolmen kärki erottui selvästi muusta kattauksesta ainoina yli 80 pisteen oluina. Testin kovin yllätys tuli kuitenkin heti kärkikolmikon takana, sillä perinteinen ruotsalainen Tempel Julmust nappasi neljännen sijan.
Tarkkaan ottaen Julmust ei ole olut, vaan mallaspohjainen ja humaloitu virvoitusjuoma. Julmust sisältää humalan ja maltaan lisäksi noin 30 ainesosaa.
Juilmust on Ruotsissa niin suosittua, että joulun aikaan Coca Colan myynti laskee 50 prosentilla. Julmustia myytiin pitkään Ruotsin ulkopuolella vain Ikean myymälöissä, mutta nykyään sitä myydään Suomesta esimerkiksi Alkoissa.
1. Tuju Kovempi Paketti
Panimoyhtiö Tuju, Lappeenranta
Alkoholia: 10,0 %
Pisteet: 83,40
Täyteläinen tuoksu, paksu suutuntuma, sherrymäinen ja makeahko. Täydellinen vaniljajäätelön kastikkeena. Jälkimaussa chilimäistä kirpeyttä.
2. God Jul Christmas Ale
Nøgne Ø, Norja
Alkoholia: 8,5 %
Pisteet: 82,00
Maahantuoja: Servaali
Paahteinen ja mausteinen tuoksu. Hämmästyttävän kuohkea suutuntuma. Samea, raikas ja täyteläinen sekä hyvin jouluinen ale, jossa hurmaavaa viheromenaista vivahdetta. Usein omenaiset ja siiderimäiset flavorit lasketaan makuvirheiksi, mutta tähän olueen ne istuvat täydellisesti.
3. Shepherd Neame Christmas Ale
Faversham Brewery, Englanti
Alkoholia: 7,0 %
Pisteet: 80,40
Maahantuoja: Servaali
Maltainen, toffeinen ja pehmeän pähkinäinen, tyylikästä kuivahedelmää ja luumukiisseliä. Perinteinen ja täydellisen tasapainoinen joulunajan britti-ale.
4. Tempel Julmust
Tempel Brygghus, Ruotsi
Alkoholia: 0,0 %
Pisteet: 76,20
Maahantuoja: Juomatalo Pikkulintu
Makea limonadimainen ja helposti juotava Julmust. Raikas mallaspohjainen juoma. ”Juon paljon mieluummin tätä kuin nollaolutta”, kommentoi pienpanimokouluttaja Ilkka Sysilä.
5. Santa’s Hoppy Helpers Holiday IPA
Mikkeller, Tanska
Alkoholia: 6,0 %
Pisteet: 75,60
Maahantuoja: Olaf Distribution
Maussa on tyylinmukaisesti mallasta, pihkaa ja hedelmäisyyttä. Jouluista hedelmäkakkua. Humalat ovat ehkä jo parhaat päivänsä nähneet, mutta siitä huolimatta herkullinen olut.
6. Delirium Christmas
Brouwerij L. Huyghe, Belgia
Alkoholia: 10,0 %
Pisteet: 74,80
Maahantuoja: Brew Seeker
Kuohkea ja hedelmäinen vahva belgi-ale. Yllättävän pehmeää, alkoholi peittyy täysin. Juustojen ja vaniljaisten jälkiruokien kiitollinen kumppani.
7. Lump of Coal
Ridgeway Brewing, Englanti
Alkoholia: 7,5 %
Pisteet: 72,80
Maahantuoja: Diamond Beverages
Pehmeä ja matalahiilihappoinen stout. Tuoksussa paahteisuutta ja tummaa suklaata. Korkeahko alkoholiprosentti vaatii vastapainokseen tuhdin mallaspohjan, ja tässä se toteutuu.
8. Olutpaja Jouluolut
Olutpaja, Pälkäne
Alkoholia 5,0 %
Pisteet: 72,80
Riemastuttavan fragrantti. Humalan fragranssia ynnä miellyttävät esteriset käymisaromit. Puhdas, raikas ja kaikin puolin miellyttävä olut, joka sopii nautittavaksi sekä jouluna että juhannuksena.
9. Keisari Joulu
Nokian Panimo
Alkoholia 5,0 %
Pisteet: 72,20
Miellyttävää paahteisuutta sekä tuoksussa että maussa. Kahvia, suklaata ja pehmeää maltaisuutta. Kaunis savuisuus toimii oluen kruununa.
10. Joulun Tähti – Plevnan Jouluolut
Koskipanimo, Tampere
Alkoholia: 5,5 %
Pisteet: 70,20
Paahteinen, kuiva ja täyteläinen lager. Miellyttävä kahvinen flavori. Tasapainoinen kokonaisuus, joka kuitenkin kärsii pienestä rohkeuden puutteesta.
11. Jule Malt
To Øl, Tanska
Alkoholia: 13,0 %
Pisteet: 69,80
Maahantuoja: Diamond Beverages
Makean alkoholinen ja pehmeän mausteinen tuoksu. Häiritsevän makea olut, maussa hedelmätorttua ja tervaleijonaa.
12. Hvit Jul
Nøgne Ø, Norja
Alkoholia: 4,5 %
Pisteet: 68,60
Maahantuoja: Servaali
Raikas, ruohoinen sekä joulumausteiden ja yrttien sävyttämä tuoksu. Maustepommiksi varsin onnistunut olut, joskin katkeruutta toivoisi selvästi lisää. Alkoholipitoisuuttakin saisi olla pari prosenttiyksikköä enemmän.
13. Glögg Sour
Morgondagens Cirkusöl, Ruotsi
Alkoholia: 4,5 %
Pisteet: 67,80
Maahantuoja: Pien Distribution
Joulumausteinen ja marjainen tuoksu. Raikas ja miellyttävän hapan maku. Ei kovin olutmainen, mutta nimensä mukaisesti sopii hyvin glögin korvikkeeksi.
14. Joulun Taiga Porter
Panimo Honkavuori, Joensuu
Alkoholia: 5,2 %
Pisteet: 67,40
Melko vaatimaton hennon lakritsinen tuoksu. Paahdettua mallasta ja tummia hedelmiä. Pehmeä suutuntuma, keskitäyteläinen portteri, joka jää kuitenkin hieman latteaksi.
15. Santa Olaf’s Christmas Ale
Olaf Brewing, Savonlinna
Alkoholia: 4,9 %
Pisteet: 66,20
Herkullisen paahteista tuoksua seuraa pettymys. Makea, hennon hedelmäinen ja pehmeän maltainen maku jää harmittavan ohueksi.
16. White Christmas
Saltaire Brewing, Englanti
Alkoholia: 4,8 %
Pisteet: 65,00
Maahantuoja: Brew Seeker
Hieno mausteinen tuoksu vie hetkessä ajatukset Britteinsaarille. Hedelmäinen, suhteellisen raikas ja tyylikkään katkera britti-ale. Yksi tuomareista löysi virhemakuina märkää villatumppua ja voihappoa.
17. Tornion Joulu Porter
Tornion Panimo
Alkoholia: 5,2 %
Pisteet: 64,40
Makea tuoksu, paahteinen ja pehmeän hedelmäinen maku. Olut on teknisesti kunnossa, mutta maultaan kovin kevyt.
18. Karhu Jouluolut
Sinebrychoff, Kerava
Alkoholia: 4,8 %
Pisteet: 63,40
Suhteellisen raikas ja rapsakka jouluolut isolta panimolta. Maussa pehmeää maltaisuutta. Kohtalaisen luonteikas olut ja samalla yksi testin positiivisista yllätyksistä.
19. Gouden Carolus Christmas
Het Anker, Belgia
Alkoholia: 10 %
Pisteet: 62,60
Maahantuoja: Servaali
Makean mausteinen tuoksu. Miellyttävä alkoholin puraisu heti alkumaussa, mutta siinäpä se. Aivan liian makea, humalan fragranssi puuttuu. Maku tuo mieleen hammastahnan tai suuveden.
20. Maku Joulu IPA
Maku Brewing, Tuusula
Alkoholia: 5,5 %
Pisteet: 61,60
Yrttipihkainen tuoksu. Katkeroiden puuttuessa makeus hieman häiritsee. Kuitenkin kohtalaisen juotava, joskin kaikin puolin vaatimaton ja persoonaton. Joulusaunaan.
21. Rocking Rudolph
Hardys & Hansons, Englanti
Alkoholia: 4,2 %
Pisteet: 59,25
Maahantuoja: Brukett
Hedelmäinen ja asteen verran metallinen tuoksu. Pehmeä suutuntuma. Ohut maku ei juuri jätä muistijälkiä. Vetinen.
22. 45 Days of X-mas
To Øl, Tanska
Alkoholia: 5,0 %
Pisteet: 59,00
Maahantuoja: Diamond Beverages
Puhdas ja teknisesti virheetön olut, joka ei kuitenkaan herätä tunteita suuntaan tai toiseen. Malliesimerkki oluesta, jossa kaikki on periaatteessa kunnossa, mutta luonne ja persoonallisuus loistavat poissaolollaan.
23. Raskasta Joulua
Tornion Panimo
Alkoholia: 4,5 %
Pisteet: 58,40
Metallinen tuoksu, rauta iskee päin näköä, minkä ehkä voi katsoa sopivan ainakin oluen nimeen. Silti täyteläinen, pehmeä ja kuivahko olut. Mausta löytyy joululimppua, nahkaa ja hevostallia.
24. Olvi Jouluolut
Olvi, Iisalmi
Alkoholia: 5,0 %
Pisteet: 57,60
Siirappisen karamellimainen, jopa mämminen olut, josta löytyy kotikaljamaista makeutta. Tunkkaista leipäisyyttä. Ei kovin tasapainoinen.
25. Olvi Xmas IPA
Olvi, Iisalmi
Alkoholia: 5,5 %
Pisteet: 55,20
Olvin yleiseen tasoon nähden tunkkainen. Tuoksussa koirankakkaa. Maku hennon pihkainen, hedelmäisyys puuttuu täysin ja rasvaisuuteen viittaavaa virhemakuakin löytyy.
26. Bad Elf Winter’s IPA
Ridgeway Brewing, Englanti
Alkoholia: 4,5 %
Pisteet: 53,60
Maahantuoja: Diamond Beverages
Makean hunajaista tuoksua seuraa virhemakujen sinfonia: Diasetyyliä, sukkahikeä, märkää villasukkaa ja kastunutta huopahattua.
27. Kimito Christmas NEPA
Kimito Brewing, Kemiönsaari
Alkoholia: 5,5 %
Pisteet: 53,60
Liian makea ja tasapainoton olut, jossa mikään ei viittaa nimen New England -alkuun. Laktoosilla pilattu suutuntuma. Hedelmäinen ja mausteinen.
28. Vaahtoparta Jouluolut
Maku Brewing, Tuusula
Alkoholia: 5,3 %
Pisteet: 53,00
Ohut vihanneskeittomainen maku. Kevyt ja helppo olut, joka ei tällä kertaa ole täysin kunnossa. Tunkkainen ja tasapainoton, mutta kuitenkin parempi mitä oluesta tehdyt aiemmat arviot ovat antaneet aihetta odottaa.
29. Sinebrychoff Jouluolut
Sinebrychoff, Kerava
Alkoholia: 4,5 %
Pisteet: 47,00
Testin alisuorittaja. Metallinen, pahvinen ja vetinen olut. Yksiulotteinen ja ponneton esitys.
Helteisenä torstaina Scandic Hotels kutsui ryhmän toimittajia kesäiselle terassihyppelylle. Vastasin kutsuun myöntävästi, ja iltapäivästä muodostuikin rento yhdessäolon hetki vanhojen ja uusien tuttavien kesken.
ALOITIMME juuri avatulta Scandic Simonkentän Más-ravintolan terassilta. Ravintola on saanut innoituksensa Iberian niemimaan modernista keittiöstä, pohjoismaisesta ruokatyylistä ja lähellä tuotetuista laadukkaista raaka-aineista. Más on espanjaa. Se on mucho-sanan komparatiivi ja tarkoittaa ”enemmän”. Siispä viinilasin rinnalle saimme myös puolenkymmentä tapasta kuten perunamunakasta, friteerattua muikkua, gazpachoa, halloumia ja lohi-cevichea.
Perunamunakas, muikut ja halloumi olivat heti omia suosikkejani – ja kaiken lisäksi ne sopivat mielettömän hyvin yhteen saksalaisen Hans Baer Rieslingin kanssa. Näkymä Narinkkatorin ihmisvilinään kruunasi lämminhenkisen terassituokion.
Más-ravintolan tapaksia. Raikas lohi-cheviche etualalla ja perunamunakas takana.
SEURAAVAKSI siirryimme yhdeksän kerrosta ylöspäin kesäkuussa avattuun Monkey Rooftop -kattobaariin. Vaikka ravintola on uusi, se oli minulle jo entuudestaan tuttu, sillä ehdin piipahtaa paikan avajaisissa pari viikkoa aiemmin. Kävin täällä myös joitain kertoja viime kesänä baarin toimiessa tuolloin klassisemmalla liikeidealla.
Itse asiassa en suuremmin syttynyt tästä apinaideasta, jonka kai on tarkoitus houkutella minua nuorempaa kävijäkuntaa. Koko konsepti tuntuu olevat hieman kateissa ja dekoraatioltaan valitettavan keskeneräinen.
Terassi on vihreä ja valoisa. Aidot kasvit ja muoviset köynnökset koristavat tilaa, mutta kokonaisuus vaikuttaa keskeneräiseltä.
Kaiteisiin sidotut muoviköynnökset ja liian kovalla volyymilla pauhaava bilemusiikki ei jaksa vanhaa cocktail-baarien konkaria innostaa. Cocktail-menun juomat olivat toki maukkaita, mutta ohuista ja matalista suorareunaisista laseista tarjoiltuna niiden esteettinen arvo jäi melko lähelle nollaa, jota vähäeleinen koristelu alleviivasi entisestään.
Palvelukin hakee vielä muotoaan, sillä molemmilla käyntikerroilla se on tuntunut enemmän prosessilta kuin aidosti vieraanvaraiselta. Pidän kyllä pöytiintarjoilusta ja henkilökunnan iloisesta asenteesta, mutta toistuvasti pöydän vieressä lisätilauksia tuputtava tarjoilija ei ehkä täysin istu suomalaiseen cocktail-mentaliteettiin.
Mutta toisaalta baarilla on yksi vetovoimatekijä ylitse muiden. Se on kaupungin paras näköala. Onhan toki kattobaareja muuallakin Helsingissä, mutta ei näin keskeisellä paikalla, eikä yhtään sellaista, jonka esteetön näköala on lähes 360 astetta. Alaterassille, josta näkymä avautuu rautatieaseman suuntaan, aurinko helottaa iltapäivällä. Kampin ja Jätkäsaaren suuntaan antava yläterassi puolestaan kylpee ilta-auringon loisteessa.
Kaupungin paras näköala. Alaterassilta avautuu panoraama yli keskustan kattojen.
Jos unohdetaan bilemusiikki ja muovinen kitsh, Monkey Rooftop Bar voi olla parhaimmillaan ikimuistoinen ja elämyksellinen keidas keskellä Helsinkiä. Mutta silloin se kysyy hyvää seuraa ja talon samppanjaa (GH Mumm 89 € / plo). Paras paikka on alaterassin keulan samppanjakeinussa.
KATOLLA NAUTITTUJEN virvokkeiden jälkeen siirryimme kohti Rautatientoria ja Grand Central -hotellia.
Huhtikuussa avattu Scandic Grand Central on tällä hetkellä Helsingin puhutuin hotelli. Eliel Saarisen vuonna 1909 suunnittelemaan arvorakennukseen rakennettu hotelli on täynnä vangitsevia yksityiskohtia ja klassista ylellisyyttä.
Grand Centralin suojaisa terassi sijaitsee hotellin sisäpihalla ja se on todellinen rauhoittuminen keidas vilkkaan rautatie- ja bussiliikenteen keskellä. Tänne ei kuulu liikenteen melu, eikä mahdollinen sadekaan haittaa, sillä puolet terassista on katettu kuin Pariisissa ikään.
Scandic Grand Centralin terassista puolet on lasitettua tilaa. Tunnelma on kuin Wienin tai Pariisin kahviloissa.
Istahdimme ulkoterassin puolelle ja nautimme keittiöpäällikkö Ali Suvialan meille valmistaman Grand Charcuterie -lajitelman ja Codorníu Cavaa sekä perinteisenä että roséversiona.
Grand Centralin avintolapäällikkö Päivi Keippilä ja keittiöpäällikkö Ali Suviala toivottivat meidät tervetulleiksi terassille.
Vajaa kolmetuntinen terassihyppely meni kuin siivillä. Mukaan mahtui kolme täysin toisistaan poikkeavaa terassia, joissa kaikissa oli oma viehätyksensä. Grand Central oli näistä minulle ensimmäinen kokemus, mutta ei takuulla viimeinen. Se on todellinen helmi piilossa liikenteen melulta, hälinältä ja uteliailta katseilta – ainakin vielä ennen kuin kaikki muutkin sen löytävät.
Perinteisesti glögi on jouluisesti maustettu ja kuumana nautittava alkoholipitoinen juoma. Mutta modernit glögit ja glögityyppiset juomat voi hyvin nauttia myös kylminä, jolloin niiden raikkaus korostuu.
Otimme pikkujoulutestiin kolme erilaista glögijuomaa, joista yhden nautimme jääkaappikylmänä ja kaksi jäiden kanssa. Vuosikertaglögi Blossa 20(14,99 €) ja Talvihetki Omena-Punaherukka (7,98 €) löytyvät Alkon vakiovalikoimasta. Kuohuva uutuus Blossa Sparkling & Spices Citrus (10,99 €) on tilausvalikoimatuote.
Testijuomat on saatu lehdistönäytteinä tavarantoimittajalta. Kirjoittajan lisäksi testiryhmässä olivat bloggaaja Piikkisika sekä vannoutuneet lämpimien glögien ystävät Eva Jokila ja Pauli Kekki.
Blossa Sparkling & Spices Citrus 10 %
Glögimausteilla aateloitu kuohuviini on joulunajan juomien uusin trendi, joka on parin viime vuoden kuluessa lyönyt läpi etenkin Ruotsissa. Viimeistään nyt on Suomen vuoro.
Blossa Sparkling & Spices Citrus on mm. kanelilla, kardemummalla ja neilikalla maustettu makea kuohuviini, jonka sokeripitoisuus on glögille maltillinen 50 grammaa litrassa.
Ainesosaluettelossa ei ole mainittu inkivääriä, mutta jokainen nelihenkisen ryhmämme jäsen aisti sen aromit sekä tuoksussa että maussa. Itse en erityisemmin pidä inkiväärin dominoivasta mausta, mutta tässä sitä oli mukana hyvin maltillisesti ja se ikään kuin yhdisti jouluisen mausteisuuden ja sitrushedelmien raikkauden eheäksi kokonaisuudeksi.
Juoma tarjottiin kuohuviinilasista sirtuuna-auringolla koristeltuna. Juhlakauden täydellisyyttä hipova tervetuliaismalja, joka toimii hyvin myös aperitiivina.
Talvihetki Omena-Punaherukka
Aiemmin tämä juoma on tunnettu Jouluhetki-nimellä, mutta tälle vuodelle se vaihdettiin Talvihetkeksi. Ymmärrettävä ja luonteva muutos, jolla haetaan lisäviikkoja myyntikauteen ja samalla luodaan mielikuvaa valkeasta talvimaisemasta, josta tosin joulun aikaan voimme pääkaupunkiseudulla lähinnä haaveilla. Mutta ehkä se tämän juoman siivittämänä onnistuu?
Talvihetki on omenaviinipohjainen glögijuoma, johon sekoitetaan joka vuosi vaihtuva hapokas ja raikas marjamehu. Tällä kertaa on punaherukan vuoro näyttää kyntensä. Ilta-Sanomissa lämpimien glögien testissä juoma sijoittui toiseksi saaden neljä pistettä viidestä, mikä nostatti odotuksia myös kylmälle versiolle.
Juoma tarjottiin viinilasista jäiden ja omenalohkon kera. Ensimmäinen mielikuva oli kaiken muun alleen peittävä muumilimumainen makeus, eiä ihme, sillä juomassa on sokeria peräti 190 grammaa litrassa!
Äitelä mehumaisuus ei nostattanut hymyjä. Itse asiassa kukaan meistä ei saanut juomaa alas paria suullista enempää, mutta päädyimme siihen, että vika ei välttämättä ole reseptiikassa vaan tarjoilussa. Talvihetki on esimerkki glögistä, joka tulisi ehdottomasti nauttia lämpimänä ja viinatilkalla terästettynä.
Blossa 20 Myntathé
Vuodesta 2003 valmistettu Blossan vuosikertaglögi on aina tapaus, niin tänäkin vuonna. Viime vuoden Blossa 19 Aloha vei makumatkalle Havaijille, tänä vuonna inspiraatiota on haettu Marokon Marrakechista.
Kun viime vuoden syyskuussa tapasin Blossan sekoittajamestarin Åsa Orsvärnin, hän kertoi, että tulevan vuoden reseptiikka on pääpiirteissään valmiina vähintään vuoden etukäteen. Toisin sanoen hän tiesi jo tuolloin, että 2020 on Marrakechin ja mintun vuosi.
– Mutta se tieto on yksin minulla ja huuleni ovat sinetöidyt seuraavaan julkaisupäivään asti.
Blossa 20 Myntathén tuoksu on nimensä mukaisesti vahvan minttuinen. Mukana on vihreää teetä, omenankukkaa, neilikkaa ja ripaus kanelia.
Minttu lienee syynä siihen, että juoma on saanut arvioissa ristiriitaisen vastaanoton, mutta samalla sen ansiosta uusi vuosikertaglögi suorastaan vaatii tulla lämmittämisen asemesta nautituksi jäiden kanssa viilennettynä ja mintun oksalla koristeltuna, ikään kuin joulutunnelmaa nostattavana cocktailina.
Testiryhmän mielestä viilennetty Blossa 20 on herkullinen seurustelujuoma. Toisaalta siitä voi helposti hyödyntää myös juomasekoituksissa oman maun mukaan. Kokeile esimerkiksi valmistuttajan ohjeiden Blossa Spritz tai Marrakech Mojito.
Business Finland ja
ELY-keskukset ovat myöntäneet alkuvaiheessa koronatukea jo 25 pienpanimolle.
Täyden tukisumman 100 000 euroa on toistaiseksi saanut neljä panimoa: Mustan
Virran Panimo, Jussi Olut (Maku Brewing), Koskipanimo (Plevna) ja Sori Brewing
Finland.
Ravintoloiden
pakkosulkeminen iski kovaa pienpanimoihin, joista suurimmalle osalle tuotteiden
ravintolajakelu on ollut elinehto. Samalla koronakriisi on pakottanut panimot
etsimään uusia ansaintamalleja ja innovaatioita.
Business Finland ja ELY-keskukset tarjoavat yrityksille kehitysrahoitusta häiriötilanteessa, ja panimot ovat sitä ahkerasti myös hakeneet. Rahoituksen avulla yritykset voivat kehittää uusia tuotteita tai toimintatapoja, mutta menetettyä liikevaihtoa ei näillä tuilla korvata. Suurin osa panimoista on lisännyt aktiivisuuttaan kuluttajarajapinnassa muun muassa erilaisilla sosiaalisen median ratkaisuilla. Monet ovat myös avanneet verkkokauppoja sitä mukaa kuin kriisi on kärjistynyt.
Tässä artikkelissa puhutaan panimoista, joille koronatuki on myönnetty 23. huhtikuuta mennessä.
Tamperelainen Panimoravintola Plevna on yksi uuden verkkokaupan avanneista panimoista. Marika Tähtinen-Hakala iloitsee panimon ja ravintolan saamista kehittämistuista ja toteaa, että ne tulivat todelliseen tarpeeseen.
Täysi tuki tuo varmuutta
Tähän mennessä neljä pienpanimoa on saanut kehitystuen täysimääräisenä (100 000 €) ja viideskin eli Lapin Panimo lähes saman summan (99 780 €). Tamperelainen Panimoravintola Plevna kuittasi jättipotin, sillä Koskipanimon ohella ravintolatoimintaa pyörittävä Tampereen Panimoravintola sai myös täyden tuen.
– Tuet tulivat tarpeeseen. Olemme tehneet kovasti töitä, jotta toimintaa voitaisiin poikkeustilan aikana pyörittää edes jotenkin ja samalla pyrimme valmistautumaan myös exit-vaiheeseen. Olemme kehittäneet erilaisia projekteja molempiin yrityksiin, sanoo Plevnan ravintoloitsija Marika Tähtinen-Hakala.
Plevnan
projektit ovat olleet hyvin käytännönläheisiä kuten lähioluen merkityksen
korostamista, tuotesuunnittelua ja take away -asioinnin helpottamista. Myös
uusia myyntikanavia on avattu päivittäiskaupan puolelle.
– Työnkuva
on muuttunut oleellisesti, sillä ennen koronaa vähittäismyynnin osuus
liikevaihdosta oli vain kymmenisen prosenttia, ja nyt olemme täysin sen
varassa, Tähtinen-Hakala summaa.
Tulevaisuudessa
Plevna aikoo käyttää osan saamastaan kehitysrahoituksesta esimerkiksi uusien
jakelukanavien perustamiseen ja uudenlaisen tilausportaalin kehittämiseen sekä
vientihankkeisiin yhdessä muiden pienpanimoiden kanssa.
Maku
Brewingin toimitusjohtaja Ville Makkonen
tiivistää kehitystuen merkityksen sanomalla, että sen avulla panimo pystyy
laatimaan tulevaisuuden suunnitelmia sen sijaan, että kaikki aika ja energia
menisi pelkkään selviytymistaisteluun.
– Meillä projektin tarkoitus on kehittää tapaamme toimia päivittäiskauppojen suuntaan tutkimalla kaupan tuotevalikoimaa ja kehittämällä sinne sopivia tuotteita. Toinen painopisteemme on verkkokaupan kehittämisessä, Makkonen linjaa.
Maku Brewing oli yksi ensimmäisistä koronatuen saamista panimoista. Maku on ottanut strategiseksi tavoitteekseen saavuttaa markkinajohtajuus omalla lähialueellaan eli Keski-Uudellamaalla. Koronatuen avulla tehtävä markkinatutkimus liittyy kiinteästi tähän tavoitteeseen.
Käsidesistä kivijalaksi
Mustan
Virran Panimo sai kehitystuen hankkeelleen ”Pienpanimosta käsihuuhteen
valmistajaksi”. Hankkeen tavoitteena on valmistella panimon
liiketoimintaan toista kivijalkaa oluen valmistuksen lisäksi, kun
toimintaedellytykset ydinliiketoimintaan ovat ravintoloiden sulkemisten takia
oleellisesti heikentyneet.
Esimerkiksi
kesäfestivaalien peruutukset ja eritoten Oopperajuhlien peruuntuminen tulevat tekemään
ison loven savonlinnalaispanimon liikevaihtoon. Panimo myös arvioi, että
pienpanimo-oluiden kysyntä voi laskea vielä kriisin jälkeenkin merkittävästi
talouden hiipumisen ja kuluttajien talousvaikeuksien takia.
– Käsidesin kysynnän
taas odotamme pysyvän jatkossakin korkealla, joten sen valmistuksen jatkaminen
ja eriyttäminen omiin toimitiloihinsa voi pelastaa panimon taloudellisesti,
sanoo toimitusjohtaja Petteri Vänttinen.
– Myönnetty
kehitystuki tullaan käyttämään myöntöperusteiden mukaisesti henkilökunnan
palkkoihin ja alihankintana teetettävään kuluttajatutkimukseen tammikuun 2021
loppuun mennessä, Vänttinen jatkaa.
Käsidesin
valmistus on myös Lapin Panimon listalla, mutta sille kehitysrahoituksen
päähankkeita ovat verkkokaupan ja panimon ympärille rakentuvien tapahtuminen
kehittäminen, pienimuotoinen panimoravintola ja mahdollisesti jopa oma
ravintolaketju Lappiin.
Sen enempää ketjun konseptista Lapin Panimon toimitusjohtaja Arturs Dutka ei vielä paljasta, sillä projekti on vasta alkuvaiheessa. Dutkan mukaan ideamylly panimolla käy kuitenkin täysillä kaiken aikaa.
Mustan Virran Panimo ryhtyi valmistaamaan käsihuuhdetta maaliskuussa, kun koronan aiheuttama maailmanlaajuinen kriisi alkoi nostaa päätään myös Suomessa. Se on ensimmäinen alkoholialan toimija Suomessa ja todennäköisesti koko maailmassa, joka alkoi valmistaa käsidesiä. (Kuva: Olaf Brewing)
Virosta Suomeen
Neljäntenä
panimona täysimääräisen kehitystuen sai Sori Brewing Finland, mikä on
aiheuttanut alan toimijoissa jonkin verran närää. Sori Brewingin juuret ovat
Tampereella, mutta vuonna 2014 panimo perustettiin näyttävästi Viroon, koska työn
hinta, verotus ja toimitilojen vuokrat tulivat siellä paljon edullisemmiksi.
Osasyynä oli myös Suomen paikoilleen jämähtänyt alkoholipolitiikka.
Harva
kuitenkaan tietää, että Sori Brewingin emoyhtiö pysyi Suomessa, ja vuosien
mittaan yhä suurempi osa liiketoiminnasta on keskittynyt Suomeen. Tällä
hetkellä Suomessa tehdään myyntiä, asiakaspalvelua, hallintoa, markkinointia ja
brändin kehitystä sekä pienissä määrin myös tuotekehitystä. Suomessa Sori
Brewingin käyntikortti on helmikuussa 2017 avattu taproom Helsingin
Kaisaniemessä.
– Elämme nyt
murroksen aikaa meidän molemmilla toimialoilla eli ravintoloissa ja panimoissa,
joten pyrimme myös miettimään liiketoimintaamme uudestaan. Osana tätä prosessia
näimme mahdollisuuden tuoda osan Virossa tehtävistä toiminnoista Suomeen ja
kehittää niitä täällä, kertoo toimitusjohtaja Pyry Hurula.
Hurulan
mukaan Business Finlandin tuen avulla Sori Brewingin tavoitteena on keskittää
yhtiön Helsingin toimistolle enemmän tukitoimintoja ja järjestelmäkehitystä
sekä hakea liiketoiminnan kasvua uusien kanavien kautta.
– Tässä
tilanteessa panimoiden, ravintoloiden, tapahtumatuottajien ja monen muun
toimialan elinehto on kyky keksiä itsensä uudestaan, jotta voidaan luoda arvoa
ja kannattavaa liiketoimintaa myös jatkossa, mies tuumaa.
Hyrylä ei
kuitenkaan halua rinnastaa Business Finlandin tukea siihen tukeen, mitä
ravintolat tarvitsevat hyvityksenä sulkemisesta ja siitä, että valtio vei ravintoloitsijoilta
perustuslain turvaaman oikeuden elinkeinoon. Siihen tarvitaan toisenlaisia
instrumentteja ja pian.
Tukisummien laaja kirjo
Tukipäätösten
euromääräinen skaala on laaja, mikä osaltaan kertoo myös panimokentän visioista
tai niiden puutteesta. Akuutin kriisin keskellä kaikki panimot eivät kenties
ole ehtineet panostaa yhtä paljon kehitysideoihin tai sitten niiden
yksilöiminen kirjalliseen muotoon on osoittautunut liian haasteelliseksi.
Yhtä kaikki,
lähes 30 pienpanimoa on jo saanut jonkinlaista kehitystukea. Edellä mainittujen
lisäksi merkittäviä tukisummia ovat saaneet Pyynikin käsityöläispanimo (52 200
€), Salama Brewing (57 395 €), Tornion Panimo (42 000 €) ja Kvarken Bryggeri
(36 000 €).
Maksimisumman
eli 10 000 euroa esiselvitykseen liiketoiminnan häiriötilanteessa ovat saaneet Bock’s
Corner Brewery, Mathildedalin Kyläpanimo, Espoon Oma Panimo, Rocking Bear
Brewers, Fat Lizard Brewing Company, Rakuuna Olut (Bryggeri Helsinki) ja Stadin
Panimo, joka sai lisäksi panimobaarilleen samaisen 10 000 euron avustuksen.
Alle kymmeneen tuhanteen jäivät Teerenpeli, Iso-Kallan Panimo, Kanavan Panimo, NBC Brewery, Maistila, Sonnisaari, Honkavuori ja vaasalainen pieni ravintolapanimo NP Brewers.
Ruotsalainen apteekkikosmetiikkasarja
ACO on keskittynyt pohjoismaiselle iholle sopivien ihonhoitotuotteiden
kehittämiseen ja valmistamiseen. Kuivalle ja atooppiselle sekä
aurinkoyliherkälle iholle kehitetyt aurinkotuotteet lanseerattiin Suomen
markkinoille helmikuun lopulla.
Alkujaan ACO perustettiin tuotemerkiksi ruotsalaisen apteekin omille tuotteille, vuosi oli 1939. Tänä päivänä ACO on keskittynyt tuotteisiin, jotka on suunniteltu herkälle pohjoismaiselle iholle ja pohjoismaiden vaativiin olosuhteisiin.
ACOn portfolioon kuuluu laaja valikoima ihonhoitotuotteita ja lääkevalmisteita. Kasvojen ja vartalon hoitoon tarkoitettujen tuotteiden ohella ACOn keihäänkärkinä ovat tehokkaasti suojaavat aurinkotuotteet.
Suihkutettavissa aurinkosuojissa on kiinnitetty huomiota myös pakkauksen helppokäyttöisyyteen: Sormiurat pullon sivussa takaavat pitävän otteen ja käytettäessä pullo toimii vaikka ylösalaisin.
Mitä on apteekkikosmetiikka?
Yleisesti kosmetiikalla tarkoitetaan kaikkia
kauneudenhoitoon käytettäviä tuotteita: voiteita, nesteitä, puutereita,
saippuoita, lakkoja, rasvoja, öljyjä ja tahnoja.
Kosmetiikkatuotteissa käytetyt ainesosat sen sijaan ovat oma
lukunsa. Usein pakkausselosteissa korostetaan luonnollisia ainesosia ja
puhutaan luonnonkosmetiikasta, mutta lopullinen totuus ei aina ole näin
yksinkertainen.
Esimerkiksi huulipuna voi sisältää helmiesanssia, joka on
sillin suomujen kiiltävää ainesta, tai kiillettä, joka on luonnollinen mutta
teollisesti käsitelty mineraali.
Osassa kosmetiikkatuotteita on mukana myös selvästi myrkyllisiä kemikaaleja. Monien mielestä Euroopan Unioni teki virheen kieltäessään kosmeettisten aineiden tutkimisen eläinkokeissa, sillä esimerkiksi tutkimatta jäävä syöpävaarallisuus on oleellinen riskitekijä.
Nykyistä kosmetiikkateollisuutta hallitsee pieni joukko monikansallisia yhtiöitä, joista suurin, vanhin ja vaikutusvaltaisin on vuonna 1909 perustettu Société Française de Teintures Inoffensives pour Cheveux eli ranskalainen harmittomien hiusvärien seura. Tänä päivänä yhtiö tunnetaan maailmanlaajuisesti nimellä L’Oreal.
Monien
kosmetiikkatuotteiden korkea hinta johtuukin osittain juuri pienen piirin
määräävästä markkina-asemasta. Kriitikkojen mielestä isot kosmetiikkajätit
hallitsevat markkinoita mafian tavoin. Sanotaan myös, että
kosmetiikkateollisuudella on hinnoissaan kovimmat katteet heti huumekaupan
jälkeen.
Apteekkikosmetiikka mielletään yleensä hoitavammaksi kuin niin sanottu tavallinen kosmetiikka. Siinä keskitytään enemmän ihon hoitoon kuin ehostukseen. Lisäksi tuotteiden turvallisuus pitää osoittaa kliinisin testein. Apteekkikosmetiikkatuotteet saattavat sisältää huomattavasti enemmän ihoa hoitavia lääkinnällisiä raaka-aineita.
Apteekkikosmetiikassa jokainen ainesosa on tarkkaan harkittu. Tuotteissa on usein enemmän ihoa hoitavia ainesosia kuin kauppakosmetiikassa.
ACO on aina matkassa
mukana
Matkustan
paljon lämpimissä maissa, joten aurinkosuojan käytöstä on tullut minulle osa
matkailijan arkea. Kohteiden supermarketeissä myytävät aurinkotuotteet ovat
kuitenkin lähes poikkeuksetta bulkkituotteita (Biz Buin, Nivea, Garnier jne)
eli sellaisia, joita tehdään valtavia määriä suurille massoille. Lisäksi ne yleensä
maksavat kuin synti.
Kun valitsen aurinkotuotteen, haluan sen olevan helposti levittyvää, suojaavaa ja kestävää. Sen pitää sopia yhtä lailla rannalla makaamiseen kuin myös liikunnallisiin aktiviteetteihin ja ihan vaan kaupungilla pörräämiseen, eikä se saa sotkea vaatteita. Kasvoille levitettävän aurinkosuojan pitää olla sellainen, jonka päälle voi tarvittaessa levittää meikin. Mutta ennen kaikkea tuotteen tulee soveltua herkästi vaurioituvalle, hyvin vaalealle ja kohtalaisen kuivalle suomalaiselle iholle.
Viime vuonna tutustuin ACOn aurinkotuotteisiin, ja niistä tuli välittömästi suosikkejani. Ensinnäkin ne levittyvät helposti, eivät tahraa, kestävät hyvin ja kosteuttavat. Eri tilanteisiin löytyy aina oikea tuote.
Esimerkiksi kahden viikon lomalla Espanjan Alicantessa rannalla makoillessa kosteuttava aurinkosuojasuihke Sun Spray SPF 50+ oli täydellinen kumppani, joskin toisella viikolla vaihdoin sen miedompaan SPF 30 -versioon. Kaupungilla kävellessä ja terasseilla istuessa käytin kevyttä ja meikin alle sopivaa mattapintaista aurinkosuojavoidetta Sun Face Fluid SPF 50+ sekä kosteuttavaa aurinkosuojapuikkoa Sun Stick SPF 50, joka kulki koko ajan mukana laukussa tai sortsien taskussa. Roosanhohtoinen huulikiilto Sun Soft Lips SPF 25 oli myös mainio tuote, joka paitsi piti huulet miellyttävän kosteina myös antoi niille pehmeyttä ja luonnollista kiiltoa.
Pienet mutta riittoisat aurinkotuotteet on helppo kuljettaa käsilaukussa tai vaikka sortsien taskussa. Mattapintainen aurinkovoide sopii myös meikin alle. Sun Stick -puikosta on helppo lisätä suojaa joka tilanteessa ja huulivoide antaa suojan lisäksi luonnollista kiiltoa.
Uutuutena raitasarja ongelmaiholle
Uudet erittäin herkälle iholle kehitetyt ACO-aurinkosuojat tunnistaa pakkausten keltaoranssista raidoituksesta. Voiteet ovat värittömiä, ja valmistajan lupauksen mukaan niitä on miellyttävä käyttää sekä levittää ja lisätä tarpeen mukaan. Aurinkosuojaahan tulisi lisätä muutaman tunnin välein sekä aina uinnin jälkeen. Erittäin herkän ihon tuotteet sisältävät pitkäaikaista kosteutusta tuottavia ainesosia.
ACO Sun Intolerance Lotion SPF 50 suojaa ihoa auringon aiheuttamalta ärsytykseltä sekä rauhoittaa auringossa ärtynyttä ihoa, ja sitä voi kayttää kasvoilla sekä vartalolla. Aurinkovoide sisältää UVB-suojan lisäksi korotetun UVA- ja HEV-suojan.
UVB-säteily pysähtyy ihon pintaosiin, mutta sen vaikutuksesta ihon pintasolukko lisääntyy ja pigmenttihiukkasten määrä ihossa kasvaa. Se polttaa ihoa ja altistaa ihosyöville. Ilmakehän otsoni, vesihöyry, happi ja hiilidioksidi vaimentavat auringon UV-B-säteilystä noin 90 %.
UVA-säteily tunkeutuu ihon syviin kerroksiin ja ruskettaa ihossa olevaa pigmenttiä sekä aiheuttaa ihon ennenaikaista vanhenemista. Se voi myös edistää ihosyövän syntyä. Auringon UVA-säteilyltä suojautuminen on tärkeää, sillä UVA-säteet eivät juurikaan vaimene ilmakehässä.
HEV-säteily
eli high energy visible light puolestaan
on auringosta lähtöisin olevaa niin sanottua ”sinistä valoa”, joka imeytyy UV-säteitä syvemmälle ihoon aiheuttaen
vaurioita kuten ryppyjä, ihon epätasaista rakennetta ja pigmenttimuutoksia.
Syväkosteuttava ACO Sun AtoProtect Lotion SPF 50+ on
kehitetty kuivalle ja atooppiselle iholle. Se paitsi antaa välittömän suojan
UV-säteitä vastaan myös vahvistaa ihon suojakerrosta. Vedenkestävä voide sopii
käytettäväksi yli kolmevuotiaille lapsille ja aikuisille; se levittyy iholle
nopeasti ja sitä voi levittää myös märälle iholle.
Virkistävä ja ihoa
viilentävä ACO Sun Soothing After Sun Gel
Cream täydentää sarjan. Se on auringonoton jälkeen levitettävä viilentävä
ja miedosti hajustettu geelivoide, joka rauhoittaa auringon rasittamaa ihoa ja
palauttaa sen kosteustasapainon. Voide sisältää rauhoittavaa pantenolia.
Tutkimuksen mukaan joka viides suomalainen kärsii aurinkoihottumasta, ja se ilmenee yleensä keväisin tai etelänmatkoilla. Duodecim-terveyskirjaston mukaan viisi prosenttia suomalaisista on geeniperimältään niin vaaleaihoisia, että he palavat hyvin helposti eivätkä rusketu lainkaan. Joka neljäs taas palaa helposti ja ruskettuu huonosti, kolme viidestä palaa joskus ja ruskettuu hyvin, ja loput 10 % eivät pala koskaan mutta ruskettuvat erittäin hyvin.
Näiden lukujen valossa erittäin herkän ihon aurinkotuotteet tulevat tarpeeseen.
