SILJA LINEN JUHLAMENU HENKII HISTORIAA

SILJA LINE täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Juhlan kunniaksi laivojen Tavolata-ravintoloihin on suunniteltu menneiden vuosikymmenten suosikkiannoksista inspiraationsa saanut neljän ruokalajin juhlamenu. Ateriakokonaisuuden täydentää suomalaisomisteisen Château Carsinin viinit.

Juhlamenun luomiseen ovat osallistuneet kaikkien neljän Silja Linen laivan keittiöpäälliköt ja hankkeen koordinaattorina on toiminut Tallink Siljan ravintolatoimen johtaja Matti Jämsen. Menu on tarjolla vuoden 2017 loppuun asti ja sen hinta viineineen on 87 €.

Silja Line 60 -juhlamenu syntyi yhteistyössä eri laivojen keittiöpäälliköiden kesken. Alkuruoka tulee Baltic Princessiltä, väliruoka Galaxylta, pääruoat Serenadelta ja jälkiruoka Symphonylta.

Silja Line 60 -juhlamenun suositusviinit tulevat yhtä lukuun ottamatta Bordeaux’sta Juha Berglundin perhetilalta. Château Carsinin valkoviinit ovat tyypillisesti kuivia ja raikkaan hedelmäisiä, punaviinit tasapainoisia, runsaita ja intensiivisiä. Jalohomeisista Semillon-rypäleistä valmistettu jälkiruokaviini Liuqoreaux on runsaan hunajainen sekä aprikoosinen – ja vuosikerrasta toiseen oma suosikkini.

NELJÄN RUOKALAJIN menu voi äkkiseltään tuntua oudolta, mutta siihen päädyttiin syystä että Itämerellä Silja Linen brändin alla seilaa neljä laivaa. Näin ollen jokaisen keittiöpäällikön käden jälki pääsee menussa esiin.

– Menun kautta pääsin touteuttamaan myös toisen unelmani eli yhdistämään tähän juhlakokonaisuuteen suomalaiset viinit, kertoo hanketta koordinoinut Matti Jämsen.

Yksi poikkeus viinivalintoihin oli pakon sanelema, sillä sokeria ja etikkaa sisältävä alkuruoka kaipasi rinnalleen ehdottomasti puolikuivan, raikkaan hedelmäisen  rieslingin. Koska ateria koostuu suurelta osin klassikoiksi muodostuneista annoksista, perinteikäs saksalainen Müllheimer Sonnenlay Riesling Zeppelin oli luonteva valinta alkuruoan makupariksi.

Tallink Siljan ravintolatoimen johtaja Matti Jämsen toimi juhlavuoden menun koordinaattorina. ”Kun ajattelin Silja Linen upeaa historiaa niin unelmoin alusta asti, että voisimme yhdistää menuun suomalaisen Juha Berglundin ohjastaman legendaarisen Château Carsinin tilan ainutlaatuiset viinit”, Jämsen kertoo.

CHÂTEAU CARSININ ja Silja Linen yhteistyö on sekin ottanut ensi askeleensa jo 1990-luvun alkupuolella Juha Berglundin saatua viinintuotantonsa käyntiin. Vain pari vuotta aikaisemmin Siljan laivastoon olivat ilmestyneet maailman suurimmat autolautat Silja Serenade ja Silja Symphony.

Itämeren rannoilla puhalsivat uudet tuulet. Neuvostoliitto oli romahtanut omaan mahdottomuuteensa ja Baltian maat itsenäistyivät kukin vuorollaan. Suomessa Esko Ahon hallitus kirjasi ohjelmaansa, että EY-jäsenyys olisi joskus tulevaisuudessa mahdollinen.

Verovapaa matkustajatuonti oli edelleen voimakkaasti säädeltyä; täysi-ikäinen matkustaja sai tuoda ilman tullia vain litran väkeviä ja kaksi litraa viinejä. Tax Free -myymälöihin alkoi ilmestyä asiakasystävällisiä kolmen viinipullon laatikoita.

– Yksi ensimmäisistä Siljan myymälöihin tulleista kantokahvallisista laatikoista tuli meiltä. Tuolloin elettiin vuotta 1992, ja kirjoitimme laatikkoihin tekstin ”Makunautintoja ensimmäisessä polvessa jo vuodesta 1990.”, Juha Berglund muistelee.

Nykyään Château Carsin tunnetaan maailmalla etenkin ranskalaisittain poikkeuksellisesta sauvignon gris -rypäleestä, joka on monin verroin haasteellisempi viljeltävä kuin isoveljensä sauvignon blanc. Berglundin mukaan sauvignon gris on lajikkeena kuin ”huonosti koulutettu kersa, joka tuottaa vain murto-osan siitä viinimäärästä, mitä tavoitellaan normaalisti”.

Sauvignon Gris on rypäleenä kalapääruoan L’Etiquette Grise -valkoviinissä.

Château Carsinin isäntä Juha Berglund on pitänyt viinitilaa Ranskan Bordeaux’ssa jo vuodesta 1990.

MENUN ALOITTAVA Reindeer eli Riimiporoa Sallasta ja marinoituja kasviksia on löytänyt innoittajansa Silja Linen laivastossa vuosina 1981–90 liikennöineen M/S Finlandian keittiöstä, jonka á la carte -listalla tarjottiin riimihirveä.

M/S Baltic Princess -aluksen keittiöpäälliköt Riku Alho ja Harri Salo ovat onnistuneet tuomaan 35 vuoden takaisen annoksen nykypäivään sekä puhtaaseen Lapin luontoon. Päivityksessä tosin hirvi on vaihtunut poroon ja lakka-vinaigretteen.

REINDEER – Riimiporoa Sallasta ja marinoituja kasviksia

Väliruokana tarjottava Mushrooms – Kauden sieniä ja rakuunaa on puolestaan M/S Galaxyn Tony Bomanin ja Eddy Brihedin käsialaa. Nimensä mukaisesti annoksen koostumus elää vuodenaikojen rytmissä. Maistamassani annoksessa oli metsäherkkusieniä, luhtasientä ja kuningasosterivinokasta sekä parmesaanivaahtoa ja hillottua punasipulia.

MUSHROOMS – Kauden sieniä ja rakuunaa

Pääruokavaihtoehtoina valittavissa ovat Kuhaa Walewska tai vasikasta tehty Oskarin leike. Molemmat ovat syntyneet M/S Silja Serenaden Heikki Härmän ja Juha Tammisen yhteistyönä.

Walewska – Kuhaa Walewska, katkarapua ja perunaa kunnioittaa vanhoja klassikkoannoksia, jotka ovat vierailleet ruotsinlaivojen listoilla aika ajoin. Lisukkeena on käytetty Duchesse-perunaa sekä laivaympäristöön niin olennaisena osana kuuluvaa katkarapua. Moderni klassikko viimeistellään juustokastikella, herkkusienillä ja tryffelillä.

WALEWSKA – Kuhaa Walewska, katkarapua ja perunaa

Vasikanleike eri muodoissaan on sekin viihtynyt ruokalistalla läpi vuosikymmenten. Laivamatkailuihin kiinteästi kuuluvaa gastronimista historiaa kunnioittaen vasikka tuodaan nyt lautaselle alkuperäisessä muodossaan Oskarin leikkeenä lisukkeinaan parsaa, hummeria ja bearnaisekastiketta.

OSCAR – Oskarin leike vasikasta, hummeria ja parsaa

M/S Silja Symphonyt keittiötiimi Jyrki Tulkki ja Jonas Niklasson ovat loihtineet aterian päätteeksi klassikoiden klassikon 1880-luvun Ranskasta, Stéphanie ja Caroline Tatinin mukaan nimensä saaneen tarte tatinin.

Jyrki Tulkin mukaan jälkiruoan pääraaka-aineena omena on luonnollinen valinta ja se sopii yhtä lailla suomalaiseen kuin ruotsalaiseenkin ruokaperinteeseen. Keskeistä annoksen onnistumisen kannalta on oikea omenalajike, jonka tulee olla sekä hapokas että kiinteä.

Jälkiruokaviini Liuqoreaux 2010 tulee Cadillacin alueelta Bordeaux’sta. Intensiivisen makea, jalohomeisesta Semillon-rypäleestä tehty viini on herkullinen yhdistelmä jälkiruoalle ja mainio lopetus aterialle.

TARTE TATIN – Karamellisoitua omenaa ja vaniljajäätelöä
SILJA LINE 60 VUOTTA -JUHLAMENU
Tavolata-ravintoloissa 1.4.–31.12.2017
Hinta 87 € (59 € ilman viinejä)

Share This:

PORTUGALIN VIINIEN LUMOISSA

SAIN ÄSKETTÄIN VIERAILUKUTSUN Portugalin Suomen-suurlähettilään residenssiin Helsingin katajanokalle, missä Honeyhill Wines Oy järjesti portugalilaisten viinien tastingin.

Portugalin, kuten myös naapurimaa Espanjan, historia viinimaana on pitkä. Iberian niemimaalla viljeltiin viiniä jo kaksituhatta vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Viininviljely on tuonut merelliselle Portugalille vaurautta, mikä yhdessä löytöretkien kanssa loi pohjan maan kehitykselle siirtomaa-ajan suurvallaksi.

Nykyään Portugali tunnetaan erityisesti portviinistä, madeirasta ja vihreästä viinistä eli Vinho Verdestä.

Porton ja Espanjan rajan välissä viljeltävää Vinho Verdeä vietiin ulkomaille todistettavasti jo keskiajalla.

Mutta viinimaana Portugali on paljon muutakin. Esimerkiksi Bairradan alue on tunnettu punaviineistään, jotka valmistetaan lähes yksinomaan paikallisesta Baga-lajikkeesta. Alentejon aluetta kutsutaan puolestaan Portugalin Kaliforniaksi maaperänsä ja välimerellisen ilmastonsa johdosta.

INTIIMISTÄ TASTINGISTA tarttui muistivihkooni muutama tärppi persoonallisia viinejä sekä Alkostakin saatava portugalilainen seitsemään kertaan tislattu Muigin-gin.

Vaikka Portugali on jäänyt kuohuviinin tuottajana syvälle naapurimaansa Espanjan varjoon, Távora-Varosan alueelta peräisin oleva Malvasia Fina -rypäleestä valmistettu Raposeira Super Reserva Blanc de Blancs Bruto osoittautui persoonalliseksi tervetuliaismaljaksi. Viini on Alkon valikoimissa (14,90 €) ja se sopii mainiosti puheenaiheeksi ja tunnelman kohottajaksi kevään juhliin.

Biodynaaminen Casa de Mouraz Encruzado (18,30 €) -valkoviini on täsmävalinta voimakkaille kalaruoille ja toimii myös vaaleiden liharuokien seurassa. Encruzado-lajikkeesta valmistetusta viinistä löytyy eksoottista hedelmäisyyttä, mausteisuutta ja yrttisyyttä.

Punaviineistä suurimman vaikutuksen teki Conceito Bastardo Red 2015 (24,30 €); elegantti ja puhdas viini, jossa hienostuneet tanniinit. Aromiprofiilista löytyy kypsiä punaisia marjoja, kirsikkaa sekä karpaloa. Monipuolinen seurusteluviini romanttisiin illanistukaisiin.

SITTEN SIIHEN GINIIN. Seitsemään kertaan tislattu täydellisen pehmeä 40-prosenttinen MuiGin vie ajatukset löytöretkiin, merenkulkuun ja Portugalin suurvalta-aikaan. Ginin resepti on peräisin vuodelta 1873 ja se sisältää katajanmarjan lisäksi muun muassa appelsiininkuorta, rosmariinia, kanelia, lakritsijuurta, mandariinia sekä mantelia.

MuiGin on aromaattinen super-premium-luokan gin, joka voidaan nauttia kuivana ja huoneenlämpöisenä tai laadukkaalla tonic-vedellä laimennettuna. MuiGin on saatavissa Alkosta hintaan 45 € / 0,70 l.

Share This:

PRAHAN PARHAAT URQUELL-PUBIT

PILSNER URQUELL tulee saksan kielestä ja viittaa alkuperäiseen pilseniläiseen lähteeseen tai kaivoon, josta nostettiu vesi mullisti oluenvalmistuksen Plzeňin kaupungissa vuonna 1842. Tšekiksi olut tunnetaan nimellä Plzeňský Prazdroj – pilsnerin alkulähde.

Plzeň sijaitsee viljavalla Plzeňin tasangolla, jossa monet pienet sivujoet yhtyvät Berounka-jokeen. Matkaa Prahasta Plzeňiin on vajaat sata kilometriä, joten Plzeň on Prahan-matkaajille helppo ja mukava päiväkohde.

Jos kuitenkin haluat optimoida ajankäyttösi ja päästä nauttimaan alkuperäisestä pilseniläisestä tunnelmasta Prahassa, tässä lyhyt matkaopas kaupungin parhaisiin Pilsner Urquell -pubeihin.

KOLKOVNA OLYMPIA

KOLKOVNA OLYMPIA
http://www.kolkovna.cz/en
Vitězná 619/7
Praha 5

Prahassa on useita Kalkova-ravintoloita. Pieteetillä lasketun oluen lisäksi Kalkovnat tunnetaan hyvästä tšekkiläisestä ruoasta. Nettisivuilta kannattaa tarkistaa, missä päin sijaitsee majoituspaikkaa lähinnä oleva toimipiste. Itse suosin vilkkaimman turistikeskittymän ulkopuolella sijaitsevaa Olympia-ravintolaa. Se on kuitenkin lyhyen kävelymatkan päässä vanhastakaupungista ja helposti saavutettavissa useilla eri raitiovaunuilla.

MINCOVNA

MINCOVNA
www.restauracemincovna.cz
Staroměstské náměstí 930/7
Praha 1 – Staré Město

Mincovna sijaitsee vanhan kaupungin sydämessä keskusaukion laidalla. Baaritiskin yläpuolella hohtavat kupariset olutastiat, joista pastöroimaton Pilsner Urquell lasketaan asiakkaille. Ravintola on myös suosittu ruokapaikka aamusta iltaan.

U ZLATEHO TYGRA

U ZLATEHO TYGRA
www.uzlatehotygra.cz/en/
Husova 17
Praha 1

Perinteinen Pilsner-pub, joka on aina ollut Prahan kulttuuriväen ja silmäätekevien suosiossa. U zlateho tygra tunnetaan erityisesti kirjailija Bohumil Hrabalin (1914–1997) olohuoneena, jossa eksentrinen kirjailija tapasi ystäviään ja kaupungin kulttuurieliittiä.

Tšekin tasavallan ensimmäinen presidentti Vaclav Havel kävi toisinaan pubissa vaimonsa Olgan kanssa. Vuonna 1994 Havel istui täällä nauttimassa Pilsner Urquellia Yhdysvaltain presidentin Bill Clintonin ja ulkoministeri Madelaine Albrightin seurassa.

Kuuluisista asiakkaistaan huolimatta U zlateho tygran suurin tähti on aito ja alkuperäinen Pilsner.

U HROCHA

U HROCHA
Thunovská 10
Praha 1 – Malá Strana

Kun halutaan löytää paikka, missä paikalliset käyvät, Vltavajoen länsipuolella Malá Stranan alueella sijaitseva U Hrocha on oikea osoite. Sisustukseltaan ja tunnelmaltaan hyvin perinteinen ja maanläheinen olutravintola täyttyy lähialueiden asukkaista ilta toisensa jälkeen – sekä sankasta tupakansavusta ainakin kesäkuun alkuun asti, jolloin uuden tupakkalain on määrä astua voimaan.

Itse en usko lain vaikuttavan tuon taivaallista ainakaan kansankuppiloiden tupakointikulttuuriin. Savusta huolimatta tai sen ansiosta tunnelma U Hrochassa kuitenkin hakee vertaistaan. Elämyksen kruunaa taiten laskettu raikas kullankeltainen olut.

LOKAL

LOKAL
http://lokal.ambi.cz/en/
Dlouha 33 (Lokal Dlouhá)
Praha 1 – Staré Město

Lokal-ketjulla on Pahassa viisi viihtyisää pubia, jotka henkivät 1970-luvun moderneja virtauksia. Oluttankkien annetaan olla rohkeasti näkyvillä, ne ikään kuin toivottavat vieraat tervetulleiksi. Ravintolat pidetään aina puhtaina, kuten myös vessat.

Seinillä on humoristista valotaidetta. Lokal-ketju tunnetaan tiiviistä yhteistyöstään Plzeňský Prazdroj –panimon kanssa, joten olutkin tarjoillaan aina kaikkien taiteen sääntöjen mukaan. Pilsner Urquellin asemesta nautin Lokal-pubeissa kuitenkin suodattamatonta Velkopopovický Kozelia, sillä juuri muualta tätä versiota tummasta Velkosta ei juurikaan löydy.

Share This:

JALOVIINA TÄYTTÄÄ 85 VUOTTA

HUHTIKUUN 5. PÄIVÄNÄ kello 10:00 tuli kuluneeksi tasan 85 vuotta kieltolain päättymisestä Suomessa. Päättymisajankohtaa kuvaa monissa yhteyksissä nähty numerosarja 543210 eli 5.4.32 klo 10.

Lähes yhtä kauan on kulunut siitä, kun konjakista ja viinasta valmistettu Jaloviina tuli ensi kertaa myyntiin. Se lanseerattiin lokakuussa 1932 ja on yksi Suomen alkoholihistorian vanhimpia tuotteita.

Jaloviina on ainoa yhä myynnissä oleva suomalainen väkevä alkoholijuoma, joka on pysynyt yhtäjaksoisesti markkinoilla kieltolain päättymisvuodesta lähtien.

Jaloviinan esikuvana oli Ruotsissa myynnissä ollut Elämänvesi, Eau de vie -niminen juoma, jolla oli Jaloviinallekin tyypillinen tähtiluokitus sekoituksen sisältämän konjakkimäärän mukaan.

Ensimmäisenä myyntiin tuli Jaloviina Extra. Joulukuussa 1932 päästiin korkkaamaan myös yhden, kahden ja kolmen tähden Jaloviinat. Siitä lähtien Jaloviina on ollut osa pohjoisen kansan sielunmaisemaa.

Uusi jalojuoma lämmitti pohjoisen kansan mieltä. Eräänä lokakuisena aamuna vuonna 1932 Oy Alkoholiliike Ab:n ovien taakse oli kerääntynyt jonoa. Ovien avauduttua ensimmäiset miehet astuivat sisään ja loivat hartaan katseen hyllylle – siinä sitä nyt oli!

JALOVIINA ON TIETTÄVÄSTI ainoa alkoholijuoma, jota Suomen valtio on tarjonnut ilmaiseksi kansalaisilleen. Tämä tapahtui 4. kesäkuuta 1942, jolloin puolustusvoimat tarjosi sitä rintamamiehille juhlistaakseen ylipäällikkö marsalkka C. G. Mannerheimin 75-vuotispäivää.

Sota-aikana saatavilla ollut juoma oli nollan tähden Jaloviinaa, ja siinä oli konjakkia vain nimeksi ja väriksi. Kansan suussa tähdetön Jaloviina sai kutsumanimen Vääpeli.

Sota-aikana konjakin sääntely johti siihen, että myyntiin tuli nollan tähden Jaloviina, jossa konjakkia oli vain väriksi. Sotavuodet myös verottivat jaloa veljessarjaa: Kahden tähden Jaloviina katosi valikoimista vuonna 1942.

Sotien jälkeisinä jälleenrakennuksen vuosina Jaloviinan kulutus kasvoi, kunnes 1960-luvulla sen suosio alkoi hiipua lähteäkseen taas uuteen nousuun 1990-luvun lopulla.

Kieltolain päättymisen ja Jaloviinan synnyn 85-vuotisjuhlan kunniaksi Altia Oy rekonstruoi nollan tähden Jaloviinan ja valmisti sitä ainoastaan yhden puolen litran pullon. Olin yksi niistä onnekkaista, jotka pääsivät maistamaan tästä juhlapullosta 5.4.2017 klo 10.

Makuprofiililtaan tämä reseptiarkistojen kätköistä herätetty Vääpeli oli puhdas ja tiukka kuin neitsyen sielu.

NIMIKILPAILUN SATOA. Toukokuussa 1932 Oy Alkoholiliike Ab:n henkilökunnalle avattiin kilpailu, jonka tarkoituksena oli löytää suomalainen nimi niin sanotulle leikatulle konjakille. Kilpailussa jaettiin parhaille ehdotuksille kolme rahapalkintoa määriltään 200, 100 ja 50 markkaa.

Ehdotuksia uutuusjuoman nimeksi tuli kaikkiaan 72 kappaletta. Voittajaksi nousi tarkkailuosastolla työskennelleen tohtorinna Hildénin ehdotus Jaloviina. Seuraaville sijoille ylsivät nimiehdotukset Monopoli ja Ponjakki.

Palkintosijojen ulkopuolelle jääneet nimiehdotukset olivat aakkosjärjestyksessä:

A.L., Alkon-seos, Aroma, Brandy, Eloneste, Eri konjake, Herkku, Isä, Isän oma pöytä, Jakki, Jakko, Jalo, Jalojuoma, Juhla, K.S.V., Kansa, Karhukonjakki, Kerhoseos, Kiva, Kiwa, Koja, Koli K, Konjake, Konjake de Napander, Konjakki Suomi, Konjakkileike, Konjakkiviina (kahdesti), Konjaste, Konjike, Konneste, Konves-viina, Kultaviina, Leijonakonjakki, Leikekonjakki, Leikko, Leikkuri, Leikonjakki, Lingo konjakkia, Maku, Matti, Mesi, Nektar, Otso, Paavo, Presidentti, Puhti, Puolikonjakki, Ranskanviina, Reima, Ruutu-konjakki, Rypäleviinaa/Druvbrännvin, Saimaa, Sini-Tähti konjakki, Sini-Valko konjakki, Sisu, Spriikonjakki, Suomi, Suomi konjaketta, Suomi konjakki, Surunsurma, Tarina vettä, Teräskonjakki, Tähti, Valtti konjakki, Vapaus, Viinakonjakki, Viikonvesi ja Väkiviina.

Jaloviinan jäljittelemätön maku on viipynyt suomalaisten huulilla saunan kuistilla, nuotion ääressä, illanistujaisissa ja kapakoiden kulmapöydissä vuodesta toiseen.

VUOSIKYMMENTEN VIERIESSÄ Jaloviinasta on tullut väkevä suomalaisten tuntojen tulkki. Se on esiintynyt niin kirjoissa, elokuvissa kuin lukuisten artistien kappaleissakin. Erään tarinan mukaan Toivo Kärjen säveltämä, Reino Helismaan sanoittama ja Tapio Rautavaaran esittämä surumielinen valssi Kulkurin iltatähti kertoo Jaloviina-pullon yksinäisestä tähdestä.

Viime vuosien aikana tuoteperhettä on määrätietoisesti kasvatettu. Tällä hetkellä myynnissä on seitsemää eri Jaloviina-tuotetta: Yhden ja kolmen tähden Jaloviinojen lisäksi katalogista löytyvät Jalokahvi-likööri sekä Jaloviinan versiot Extra (vuosikerta), Kaski, Myrsky ja Tammi.

Jaloviina Tammi on virallinen Suomi Finland 100 -juhlavuoden tuote. Sen, samoin kuin muidenkin Jaloviina-versioiden ystävät ovat aina voineet luottaa siihen, että korkin rusahdettua auki ilmoille nousee tuttu ja omaleimainen tuoksu.

Share This:

NAAPUREITA ON MONEKSI

KERROSTALOASUMISEEN KUULUU, että naapureita on monenlaisia. Omassa kotitalossani on 37 huoneistoa, joissa jokaisessa asuu omanlaisiaan persoonia.

Yhteinen asuintalo luo väistämättä jonkinasteista yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta naapureiden kanssa. Muutamien naapureiden kanssa olen jopa ystävystynyt, mutta useimpien kanssa tavataan vain ohimennen.

Itse olen tottunut siihen, että naapureita tervehditään. Se niin sanotusti kuuluu hyviin tapoihin. Mutta uskokaa tai älkää, kaikki eivät ole samaa mieltä.

JOKUNEN PÄIVÄ SITTEN sain kirjeen Helsingin syyttäjänvirastosta. Eräs naapurini oli tehnyt minusta rikosilmoituksen, hänen mielestään olin tervehtimisellä syyllistynyt kunnianloukkaukseen.

Alkuhämmästyksen jälkeen en oikeastaan voinut muuta kuin nauraa ääneen sitä luovan ja persoonallisen ajattelun määrää, joka ihmisluonnosta kumpuaa.

ALLA OLEVA kursivoitu teksti on tutkinnanjohtajan esitystä ja suoraa lainausta syyttäjän päätöksestä sekä lihavoitu osuus syyttäjän ratkaisu. Päätöksessä mainitun naapurini nimen olen muuttanut muotoon Etunimi Sukunimi.

Etunimi Sukunimi ilmoitti sähköposti-ilmoituksella poliisille, että Jan Tammenheimo ja Justus Hämäläinen olisivat muun muassa loukanneet hänen kunniaansa koiranulkoilutuksen yhteydessä.

Sukunimi on ilmoituksessaan pitänyt tilannetta itsensä ja koiransa ”ahdistelemisena, alistamisena, estämisenä, häiritsemisenä, kiusaamisena, pakottamisena, pelottelemisena, seuraamisena, säikyttelemisenä, vainoamisena, varjostamisena ja uhkailemisena”.

Itse tilanteessa oli vaihdettu vain muutama sana, Sukunimen mukaan Tammenheimon sanomana melkein naureskellen sekä erittäin epämiellyttävällä, epäystävällisellä, ilkeämielisellä, ivallisella, kyynisellä, pirullisella, sarkastisella, vihamielisellä että ylimielisellä äänensävyllä: ”Mitä kuuluu, Etunimi?”

Tapaus on kokonaisuutena arvostellen vähäinen. Esitän, että esitutkintaa ei toimitettaisi, koska rikoksesta ei ole odotettavissa ankarampaa rangaistusta kuin sakko ja sitä on sen haitallisuus tai siitä ilmenevä tekijän syyllisyys huomioon ottaen kokonaisuutena arvostellen pidettävä vähäisenä, eikä yleinen tai yksityinen etu vaadi syytteen nostamista.

Hyväksyn tutkinnanjohtajan esityksen perusteluineen. Käytössä olevan aineiston perusteella tapausta voidaan pitää rikosoikeudellisesti vähäisenä. Päätän, että esitutkintaa ei toimiteta vähäsyysperusteella.

Share This:

MUUMIMUSEO AVATAAN TOUKOKUUSSA TAMPEREELLA

SUOMESSA HARVEMMIN juhlitaan uuden museon avajaisia. Mutta nyt on aihetta juhlaan, kun Tampereen taidemuseo avaa maailman ensimmäisen ja ainoan Muumimuseon Tampere-talossa 17.6.2017.

Museon perustana ovat Tove Janssonin (1914–2001) alkuperäiset muumiaiheiset kuvituspiirrokset ja -maalaukset sekä Janssonin yhdessä elämänkumppaninsa, graafikko Tuulikki Pietilän (1917–2009) kanssa rakentamat kolmiulotteiset muumikuvaelmat.

1980-luvun alkuvuosina Tove Jansson etsi aktiivisesti sijoituspaikkaa taiteelliselle kokoelmalleen. Syntyi ajatus tarjota sitä jollekin yksittäiselle museolle. Helsingissä kokoelmaa ei tuon ajan suhdanteista johtuen otettu vastaan, kuvituksia kun ei pidetty ”oikeana” taiteena.

Samoihin aikoihin Tampereelle rakennettiin pääkirjasto Metsoa, jonka suunnittelivat Reima ja Raili Pietilä. Reima Pietilän, joka  oli Janssonin avopuolison veli, kautta syntyi yhteys Tampereelle. Niinpä vuonna 1986 Janssonin kokoelma siirtyi Tampereen taidemuseolle.

TAMPEREEN MUSEOTARJONTA on laaja. Sara Hildenin taidemuseo, Lenin-museo, Suomen jääkiekkomuseo ja vakoilumuseo – vain muutamia mainitakseni. Museot ovat näkyvä osa kaupungin matkailubrändiä.

Tampere-talossa avattavaan Muumimuseoon on investoitu kaikkiaan 22 miljoonaa euroa.

Museo esittelee kaikkien 12 muumikirjan tarinat kronologisesti nostaen Janssonin tekstit kuvituspiirrosten ja -luonnosten rinnalle. Tampereen taidemuseon näyttelytyöryhmä on uuden tekniikan avulla luonut museosta kokonaisvaltaisen ja moniaistisen elämyksen muumien ja taiteen ystäville.

ALKUPERÄISTEOS MUUMIMUKISSA. Alkuperäisiä piirroksia tuodaan muumien ystävien ulottuville myös uusin tavoin.

Arabian ja Muumimuseon yhteistyön tuloksena valmistuu ensimmäinen Muumi-taidemuki. Tampereen taidemuseon kokoelmasta on valittu Tove Janssonin alkuperäiskuvitus, kansikuvapiirros kirjaan Taikurin hattu vuodelta 1950, ja se on tuotu mahdollisimman tarkkaan sellaisenaan Arabian tuttuun Teema-sarjan mukiin.

Kuva julkaistiin ensimmäisen kerran Taikurinhatun ranskankielisessä painoksessa Moumine le Troll vuonna 1968. Alkuperäinen guassipiirros on kooltaan 12,2 cm x 42,4 cm ja sen luonnosteluun on käytetty lyijykynää.

Taikurin hattu -kirja julkaistiin alun perin ruotsiksi vuonna 1948 ja suomennettiin vasta vuonna 1956. Kirjassa Muumipeikko, Nipsu ja Nuuskamuikkunen löytävät vuorelta hatun, jonka sisässä tavarat ja hahmot, jopa kirjan pääsankari Muumipeikko itse, muuttavat muotoaan ja Muumitalossa tapahtuu kaikenlaista kummaa.

Kirjassa esitellään myös ensi kertaa parivaljakko Tiuhti ja Viuhti, alter egot Tovelle ja hänen silloiselle mielitietylleen Vivica Bandlerille, joiden hallussa olevaa punaista rubiinia, kielletyn rakkauden symbolia, pelottava Mörkö jahtaa.

Kauniissa ja lähes paratiisinomaisessa kuvassa esiintyvät lähes kaikki myöhemmistä tarinoista tutut hahmot, mutta värikkään panoraamakuvan taakse siis kätkeytyy koko Tove Janssonin silloisen elämän tärkeimmät asiat.

Muumi-taidemuki tulee myyntiin 9.5.2017, aluksi viikon kestävällä yksinoikeudella Muumimuseon yhteydessä toimivaan Tampere-talo Shopiin ja sen jälkeen Arabian jälleenmyyjille.

MUUMIMUSEO
Tampere-talo
Pääsymaksu: Aikuiset 12 €, lapset 3–17-vuotiaat 6 €
Avoinna 17.6. alkaen ti-pe klo 9-19, la-su klo 11-18

Share This:

ONNEA FRESITA!

TÄNÄÄN MAALISKUUN 26. PÄIVÄNÄ tulee kymmenen vuotta täyteen siitä hetkestä, kun Original Fresita listautui Alkoon. Aidoista mansikoista tehty Fresita oli ensimmäinen merkittävä uutuus aromatisoitujen kuohuviinien ryhmässä ja sai aikaan todellisen Fresita-buumin.

Vuosikymmenen mittaan Fresita on kasvanut tyttömäisen raikkaasta kuohuvasta luonnollisen elegantiksi kuohuviiniksi, joka on vakiinnuttanut paikkansa juhlien tervetuliaisjuomana ja tunnelmanluojana. Se on ollut heti lanseerausvuodesta 2007 lähtien Suomen myydyin kuohuva.

Suomalaiset nauttivat Fresitaa toiseksi eniten maailmassa, vain Argentiinassa se on vieläkin suositumpaa.

Fresita oli ensimmäisiä kuohuviinejä, joilta tuli erillinen talvi/jouludesign.
Fresita oli ensimmäisiä kuohuviinejä, joilta tuli erillinen talvi/jouludesign.

FRESITA TULEE Chilestä ja sen aidot mansikat poimitaan käsin. Viini sisältää siis yksinomaan aitoja marjoja, ei keinotekoisia aromeja tai väriaineita. Suomeksi fresita-sana tarkoittaa mansikkaa.

Alkoholipitoisuudeltaan mieto (8 %) kuohuviini tulee viilentää ennen tarjoilua erityisen kylmäksi. Fresitan ideaali tarjoilulämpötila on 6–8 astetta.

Marraskuussa 2016 lanseerattiin uusi maku, aidoista mustikoista ja vadelmista valmistettu Fresita Blueberry & Raspberry. Fresita-tuoteperheeseen kuuluu 75 cl pullon lisäksi 37,5 cl pullokoko sekä kätevä 20 cl piccolo.

Fresita sopii täydellisesti myös mietojen drinkkien ja raikkaiden boolien raaka-aineeksi. Oma suosikkini on helposti ja nopeasti valmistettava, tilanteeseen kuin tilanteeseen sopiva Manfred, jossa maistuu mansikka, omana ja mango.

Fresita Blueberry & Raspberry lanseerattiin marraskuussa 2016. Muista huljutella Fresita-pulloa varovasti ylösalaisin, jotta marjasose ja kuohuviini sekoittuvat ennen tarjoilua.
Fresita Blueberry & Raspberry lanseerattiin marraskuussa 2016. Muista huljutella Fresita-pulloa varovasti ylösalaisin, jotta marjasose ja kuohuviini sekoittuvat ennen tarjoilua.
MANFRED (booli)

1 plo (0,5 l) De Kuyper Sour Apple
1 plo (0,75 l) Fresita-kuohuviiniä
1 tlk (1,0 l) Mangomehua

Koristeeksi mansikoita ja mangoa.

Laita kannuun tai kulhoon reilusti jäitä. Lisää joukkoon De Kuyper Sour Apple, Fresita ja mangomehu, sekoita. Koristele lopuksi mansikoilla ja mangolla.

Share This:

KOHTEENA HILTON HELSINKI STRAND

HELSINGIN SILTASAARESSA sijaitsevan Hilton Strandin juuret ulottuvat marraskuuhun 1988, jolloin Wärtsilän rakennuttama ja Finnairin operoima hotelli Strand-Intercontinental aloitti toimintansa. Hotellirakennuksen suunnitteli hollantilainen arkkitehti Martiinus Schuurman ja sisustuksesta vastasi sisustusarkkitehti Arto Kukkasniemi.

Strandilla on historiansa aikana ollut useita omistajia. Vuonna 1996 se siirtyi Alkon tytäryhtiölle Arctialle ja vuotta myöhemmin ruotsalaiselle Scandicille. Huhtikuussa 2001 brittiläinen Hilton International teki Scandicista noin 972 miljoonan euron ostotarjouksen. Kauppa hyväksyttiin ja Scandicin 133 hotellia siirtyivät brittiläisomistukseen.

Tammikuussa 2003 Strandista tuli Suomen ensimmäinen Hilton-hotelli. Sitä seurasivat Kalastajatorppa Helsingin Munkkiniemessä ja Plaza Turussa.

Lähes 30-vuotisen historiansa aikana Hilton Helsinki Strand on vaihtanut usein omistajaa mutta säilyttänyt korkean tasonsa ja asemansa yhtenä Helsingin arvostetuimmista hotelleista.

Vuonna 2007 Scandic vaihtoi jälleen omistajaa Hiltonin myytyä yhtiön pääomarahasto EQT V:lle 833 miljoonan euron kauppahintaan. Suomen Hilton-hotellit toimivat nykyään franchising-sopimuksella Scandicin operoimina.

Tällä hetkellä Hiltonilla on kolme hotellia Suomessa: Strand ja Kalastajatorppa Helsingissä sekä vuonna 2007 avattu lentokenttähotelli Hilton Airport Vantaalla.

VUOSIEN VARRELLA STRAND on saanut monia kansainvälisiä tunnustuksia. Vuonna 1990 Strand-Intercontinental valittiin Business Traveller -lehden lukijaäänestyksessä maailman parhaaksi uudeksi hotelliksi. World Travel Awardseissa se on valittu viidesti Suomen parhaimmaksi hotelliksi (Finland’s Leading Hotel 2004, 2005, 2013, 2014 ja 2016).

World Travel Award -palkintoa pidetään alan korkeimpana saavutuksena ja sitä kutsutaankin matkailualan Oscariksi. Palkintojen saajat valitsevat vuosittain riippumattomat matkailualan ammattilaiset.

Suurimmasta osasta huoneita avautuu näkymä joko merelle tai Töölönlahteen johtavalle kanaalille. Vuoteet ovat muhkeita ja ikkunat isoja.

UUDISTUS VANHAA KUNNIOITTAEN. Vuonna 2015 Hilton Helsinki Strand uusittiin perusteellisesti. Entistä ehomman hotellin avajaisia päästiin viettämään 21. tammikuuta 2016. Hotellin uuden sisustuksen on laatinut etelä-afrikkalaissyntyinen Bronwynn Welsh. Uudistusta inspiroivat viisi elementtiä: kivi, vesi, puu, kupari ja tuli.

Uudistuksessa yhdisteltiin uusinta designia ja vintageyksityiskohtia. Esimerkiksi monet hotellin kokoelmissa säilyneet Oiva Toikan linnut ja uniikit lasiteokset pääsivät osaksi modernia pohjoismaista tilasuunnittelua. Osa Heikki Orvolan suunnittelemista Festivo-posliiniastioista on edelleen käytössä yhdessä alkuperäisten ruokailuvälineiden kanssa.

Monet Oiva Toikan uniikit lasiteokset ovat saaneet uuden elämän hotellin uudistuksen myötä. Tässä valaistu lasiveistos rytmittää kokouskerrokseen johtavaa porraskäytävää.

Uuteen Strandiin avattiin myös tunnelmallinen ravintola Bro ja Hakaniemen ensimmäinen cocktail-baari.

Ravintola Bro yhdistelee kauden parhaita raaka-aineita mielenkiintoisiksi makupareiksi. Luonto on vahvasti esillä sekä ravintolan sisustuksessa että laseissa ja lautasilla. Cocktail-baarin siirapit ja pyreet tehdään paikan päällä, vuodenaikojen annetaan loistaa.

STRANDIN BRUNSSI (28 €) on tarjolla sunnuntaisin klo 12–15. Pöytään katetaan mm. lohichevicea, katkarapusalaattia, kokonaisena paistettua suomalaista broileria, erilaisia paahdettuja ja marinoituja kasviksia sekä suussa sulavia jälkiruokia kuten juustokakkua ja suklaamoussea. Paikalla on myös kokki leikkaamassa ja tarjoilemassa vaihtuvaa lihatuotetta.

Brunssimenu uudistuu kuuden viikon välein. Hilton Strandin filosofiaan kuuluu, että parhaat elämykset kumpuavat puhtaasta luonnosta.

Annokset valmistetaan aina parhaista raaka-aineista puhtaita makuja yhdistellen. Aamiainen sekä brunssi on runsas. Kuvassa aamiaisella tilauksesta valmistettava Pancakes vaniljajäätelön ja mansikoiden kera.

HOTELLIN 190 HUONEESTA peräti 114 tarjoaa näkymän merelle tai kanaaliin Kruununhaan ja Kaisaniemen suuntaan. Ikkunat avautuvat ja ovat poikkeuksellisen suuret. Maisema nivoutuu osaksi huoneiden skandinaavista värimaailmaa.

Huoneet ovat kooltaan 30–85 neliömetriä.

Eräs Strandin elämyksellisistä huippukohdista on ylimmän kerroksen saunaosasto uima-altaineen ja aurinkoterasseineen. Näkymä hotellin kattokerroksesta on yksi Helsingin kauneimpia.

Saunaosaston uima-allas henkii menneiden vuosikymmenten ylellisyysajattelua tuotuna tähän päivään. Altaalta ja kattoterassilta avautuu merellinen panoraamanäkymä.
Hilton Helsinki Strand
John Stenbergin ranta 4
00530 HELSINKI
http://www.hiltonhotels.com/fi_FI/suomi/hilton-helsinki-strand/

Share This:

Olutarvio: ARKKITEHTI BLACK IPA

MIKÄPÄ OLISI PAREMPI paikka testata Ruosniemen Panimon uunituore Arkkitehti-olut kuin urbaani, pikkuhiljaa valmistuva Jätkäsaaren asuinalue. Yksi alueen maamerkeistä, niin sanottu Pitsitalo valittiin pari vuotta sitten vuoden betonirakenteeksi Suomessa, ja parhaillaan rakenteilla oleva, mutkitellen saarta halkova keskuspuisto värikkäine kerrostaloineen tulee valmistuttuaan olemaan modernin kaupunkiarkkitehtuurin helminauha.

ENTÄ SITTEN ITSE olut? Arkkitehti on tyyliltään BIPA eli Black India Pale Ale. Tähän menneistä maistamistani black ipoista hyvät ovat laskettavissa kahden käden sormin. Ylipäätään koko oluttyyli on mielestäni keinotekoinen, sillä lähtökohtaisesti pale alen, kuten nimikin kertoo, tulisi kai olla väriltään vaalea.

Eiköhän kohta joku valopää keksi panna myös vaikkapa black golden alea?

BLACK IPA on kuitenkin siinä määrin asemoinut paikkansa, että sillä on jo vakiintunut fanikuntansa. Otetaan siis olut oluena.

ARKKITEHTI

Black IPA, 6,1 %, 0,33 l pullo

Ruosniemen Panimo, Suomi


Väriltään Arkkitehti on tummanruskea, läpikuultava. Tiivis beige vaahto kestää kohtuu pitkään. Tuoksu on hillityn paahteinen, mallasmainen ja siirappimainen tuoden mieleen saaristolaisleivän.

Keskitäyteläinen ja paahtunut suutuntuma saa pehmetessään kukkaisia ja pähkinämäisiä aromeja. Pitkässä jälkimaussa pihkamainen humalankatkeruus täydentää makumaailmaa. Tasapainoinen kokonaisuus, joka sijoittuu maistamieni black ipojen kärkijoukkoihin.

85

Share This:

AAMUKAHVILLA INDONESIAAN

PAULIG PRESIDENTTI Special Blend 2017 johdattaa kahvimatkalle Indonesiaan, Pohjois-Sumatran vuoristoon. Moderni kahvipakkaus viittaa pop-taiteeseen ja kuvastaa loistokkain värein indonesialaista kulttuuria. Pakkauksen on suunnitellut indonesialainen taiteilija Arif Wicaksono.

Pauligin Special Blendit ovat suomalaiseen makuun sovitettuja vuosikertakahveja eri puolilta maailmaa. Ensimmäinen vuosikerta 2012 toi kahvinystävien huulille korkealla kasvaneet Kenya-pavut, joiden suklainen, viipyilevä aromi toimi erinomaisena makuparina muun muassa sitruunaisen juustokakun kanssa.

Vuosikertakahveja on kerrallaan saatavissa vain rajoitettu erä ja ne kaikki tuotetaan yhteistyössä paikallisten kahvinviljelijöiden kanssa.

Kenian jälkeen Presidintin vuosittaiset makumatkat ovat vieneet mm. Koillis-Tansaniaan, Costa Ricaan ja Etiopiaan.

VUODEN 2017 SEKOITUKSEN, alanimeltään Wild Taste of Sumatra, suunnittelu aloitettiin jo yli vuosi sitten. Kohteeksi valittiin maailman kolmanneksi suurin kahvintuottajamaa Indonesia.

Uusi sekoitus sijoittuu paahtoasteeltaan melko tarkalleen viisiportaisen asteikon puoliväliin. Kahvi on makuprofiililtaan pehmeän aromikas, josta voi löytää esimerkiksi luumun, tummien marjojen, viikunan ja villinä kasvaneiden metsämarjojen aromeja.

Itse löysin kahvista myös intensiivistä rusinaisuutta ja portviinimäistä makeutta. Kahvihetkeä täydentäväksi makupariksi valitsisin joko ananasleivonnaisen tai -sorbetin.

SUOMI 100 -JUHLAVUONNA Presidentti Special Blend haluaa nostaa esiin valtakunnan päämiesten ja Presidentti-instituution kotimaiseen kahvikulttuuriin. Tästä syystä Arif Wicaksono on luonut kahvipakkauksen lisäksi muotokuvat kuudesta entisestä presidentistä käyttäen kuvituksissaan Wedha’s Pop Art Portrait eli WPAP-tekniikkaa.

WPAP on geometrisen taiteen alalaji, jonka tyylille ominaisissa muotokuvissa ei saa käyttää kaaria eikä kohteen todellista ihonväriä vastaavaa väriä. Alun perin tyylin on tehnyt tunnetuksi indonesialainen kuvittaja Wedha Abdul Rashid, joka alkoi käyttää sitä lehtien kuvituksessa 1990-luvulla.

Presidentti Ståhlberg oli päiväkahvimiehiä – siksi ensimmäinen itsenäisyyspäivän vastaanotto vuonna 1919 järjestettiin jo iltapäivällä ja vieraille tarjottiin Presidentinlinnassa kahvia ja virvokkeita. Presidentti Relander  tapasi nauttia kahvinsa illallisensa jälkeen. Tämä rento tilaisuus oli hänestä otollinen alusta kylvää siemeniä tärkeille päätöksille.
Presidentti Ståhlberg oli päiväkahvimiehiä – siksi ensimmäinen itsenäisyyspäivän vastaanotto vuonna 1919 järjestettiin jo iltapäivällä ja vieraille tarjottiin Presidentinlinnassa kahvia ja virvokkeita.
Presidentti Relander tapasi nauttia kahvinsa illallisensa jälkeen. Tämä rento tilaisuus oli hänestä otollinen alusta kylvää siemeniä tärkeille päätöksille.
Presidentti Paasikiven aikana Suomeen saapui ensimmäinen sodanjälkeinen kahvilasti. Brasiliasta tullut kahvilähetys otettiin vastaan Turussa. Herkku pysyi kuitenkin säännösteltynä aina vuoteen 1954 saakka, kunnes Paasikivi vapautti kaikki janoiset nauttimaan juomaa mielin määrin. Presidentti Kekkonen oli paikalla, kun Pauligin kahvipaahtimo muutti Katajanokalta nykyiseen sijaintiinsa Vuosaareen. Olipa Kekkosella myös kunnia paahtaa ensimmäinen erä Presidentin sekoitus -kahvia tuoreessa paahtimossa.
Presidentti Paasikiven aikana Suomeen saapui ensimmäinen sodanjälkeinen kahvilasti. Brasiliasta tullut kahvilähetys otettiin vastaan Turussa. Herkku pysyi kuitenkin säännösteltynä aina vuoteen 1954 saakka, kunnes Paasikivi vapautti kaikki janoiset nauttimaan juomaa mielin määrin.
Presidentti Kekkonen oli paikalla, kun Pauligin kahvipaahtimo muutti Katajanokalta nykyiseen sijaintiinsa Vuosaareen. Olipa Kekkosella myös kunnia paahtaa ensimmäinen erä Presidentin sekoitus -kahvia tuoreessa paahtimossa.
Presidentti Ahtisaari oli viimeinen presidentti, joka tarjoili vanhan maailman tyyliin kahvinsa pannusta itsenäisyyspäivän vastaanotolla. Nykyisin Ahtisaaren suosima pannu viettää eläkepäiviään koristeena Presidentinlinnan Peilisalissa. Presidentti Halonen aloitti kahvinjuonnin vasta 18-vuotiaana, mutta on tänä päivänä intohimoinen kahvinystävä. Halosella on tapana nauttia kahvinsa kantapöydässään Hakaniemen kauppahallin toisessa kerroksessa.
Presidentti Ahtisaari oli viimeinen presidentti, joka tarjoili vanhan maailman tyyliin kahvinsa pannusta itsenäisyyspäivän vastaanotolla. Nykyisin Ahtisaaren suosima pannu viettää eläkepäiviään koristeena Presidentinlinnan Peilisalissa.
Presidentti Halonen aloitti kahvinjuonnin vasta 18-vuotiaana, mutta on tänä päivänä intohimoinen kahvinystävä. Halosella on tapana nauttia kahvinsa kantapöydässään Hakaniemen kauppahallin toisessa kerroksessa.

Share This: