Tänään vietettiin Artekin kesänäyttelyn avajaisia Helsingin lippulaivamyymälässä. Myyntinäyttely on suunnattu kesän tärkeimmälle asiakasryhmälle, suomalaisille ja ulkomaisille turisteille. Siksi näyttelyn nimi kirjoitetaan kolmella kielellä: Naapurit – Neighbours – Grannar.
Artekin oman tuotannon lisäksi näyttelyyn on valittu modernilla tavalla paikallista kulttuuriperimää ja kuviomaailmaa välittäviä tuotteita Baltiasta ja saamelaisalueilta –meidän naapureiltamme, naapurimaista, naapurikylistä ja naapurikaduilta. Näyttelyssä perinteinen käsityötaito ja tarinat kohtaavat aidot luonnonmateriaalit nykyaikaisessa kontekstissa.
Pinottavat puiset pannunaluset ovat Artekin omista valikoimista. Taustalla käyttökeramiikkaa sekä Teemu Järven Sielulintu.
Valikoimassa on arkea kaunistavia käyttö- ja koriste-esineitä, jotka sopivat muotokieleltään skandinaaviseen makumaailmaamme. Muun muassa Teemu Järven sykähdyttävä Sielulintu (250 €) keskustelee saumattomasti amerikkalaista kansantaidetta edustavan Eames House Birdin rinnalla.
Virolainen artesaanihunaja on pakattu puukannella suljettavaan näyttävään lasipurkkiin.
Naapurit-näyttelystä on helppo tehdä edullisia löytöjä tyylikkääseen kesäkotiin tai vaikka mökkituliaisiksi. Esimerkiksi maanläheiset puu- ja keramiikkakulhot sopivat yhtälailla metsäpirttiin ja kaupunkimiljööseen. Pehmeyttä tuovat upeasti kuvioidut tekstiilit ja saamelaismatot ovat arjen ylellisyyttä. Useimmat näyttelyn esineistä ovat 15–45 euron hintaluokassaan kuin pieniä tuliaisia Artekin laatuleimalla.
ALKOON KESÄKSI myyntiin tulevien oluiden maistelu jäi torsoksi, sillä suurin osa oluista ei ollut vielä saapunut viime perjantain tasting-tilaisuuteen. Yli 20 uutuusoluesta oli maistettavana ainoastaan viisi ja lisäksi yksi suodattamaton omenasiideri.
Oluiden arvioinnissa olen käyttänyt sadan pisteen asteikkoa samoin perustein kuin sitä käytetään muun muassa Suomen Paras Olut tai Vuoden olut -kilpailuissa. Lisäksi olen kiinnittänyt huomiota oluen hintaan. Pisteytyksen perään laitettu plus-merkki (+) tarkoittaa hinta-laatusuhteeltaan hyvää ostosta. Neutraali (±) puolestaan viestii sitä, että olut on jotakuinkin hintansa arvoinen. Miinus (-) pisteiden perässä kertoo, että olut on laatuunsa nähden turhan kallis.
KLASSIKKO 91–100 Maailmanluokan esimerkki tyylistään, luonteikas, vivahteikas, ei virheitä. KIITETTÄVÄ 81–90 Erittäin hyvä olut, jossa ei ole virheitä, mutta josta kuitenkin puuttuu erityisluonnetta, joka tekee oluesta klassikon. HYVÄ 61–80 Oluessa voi olla pieniä teknisiä tai tyylillisiä virheitä tai oluen luonne tai tasapainoisuus ei ole kiitettävän arvoinen. TYYDYTTÄVÄ 41–60 Kelvollinen olut, joka yleensä edustaa tyyliään, mutta josta puuttuu tasapainoisuutta ja/tai luonnetta. Skaalan yläpäässä sallitaan pienet tekniset ja tyylilliset virheet, alapäässä virheet saavat olla suurempia ja poikkeamat tyylistä ovat selviä. VÄLTTÄVÄ 21–40 Tämän luokan oluissa on ongelmia tyylinmukaisuudessa, oluen tasapainoisuudessa ja/tai teknisessä laadussa. Kontaminaatiot ja virhemaut ovat selviä ja kasvavat skaalan alapäätä lähestyttäessä. ONGELMIA 0–20 Näissä oluissa kontaminaation aiheuttama makuvirhe peittää muut oluen ominaisuudet alleen, oluesta puuttuu täysin tasapainoisuus.
Belhaven Craft PilsnerPils, 4,8 %, 0,33 l pullo, 2,40 €Belhaven, Skotlanti
Kirkas, kullankeltainen väri. Raikas ruohoinen tuoksu, jossa pieni kumimainen vivahde. Suutuntuma murumainen, keskitäyteläinen ja lievästi hapan. Jälkimaku pitkähkö, maltainen. Pilsnerinä ei täysin tyylinmukainen, humaloinniltaan ja kokonaisvaikutelmaltaan jää kauas aitojen pilseniläisten raikkaudesta.
75 (-)
Jopen Adriaan WitVehnäolut,5,0 %, 0,33 l pullo, 2,99 €Jopen, Hollanti
Samea oljenkeltainen väri. Sitruunainen tuoksu on jopa niin puhdas ja steriili, että se tuo mieleen leikkaussalien vihreäpukuiset hoitajat, aamukasteista nurmikkoa. Kevyt suutuntuma, vehnäisyyttä ja sitrushedelmää. Jälkimaku vehnäinen ja miellyttävän yrttinen, houkuttelee ottamaan seuraavan kulauksen. Hyvä kesäjuoma, joka kannattaa nauttia nopeasti eikä antaa lämmetä auringossa.
78 (±)
Maku Brewing Double IPAIndia Pale Ale, 9,2 %, 0,33 l pullo, 4,18 €Maku Brewing, Suomi
Maku Brewingin tuotteista puhuttaessa odotukset ovat tavallista korkeammalla. Syvä väri taittuu kohti oranssia ja vaaleanruskeaa. Tuoksu on odotusten mukaan tyylikäs, runsasta hedelmäisyyttä hallitsee kuivattu aprikoosi ja keltainen luumu. Viskositeetti on hyvä. Öljymäinen ja täyteläinen suutuntuma. Humalankatkerot hyväilevät kitalakea. Mallasrunko on tuhti ja makea. Tasapainoinen kokonaisuus, jota erittäin voimakas humalointi (112 IBU) tukee hyvin. Korkea alkoholiprosentti peittyy antaen kuitenkin viitteitä olemassaolostaan karamellimaisessa jälkimaussa. Makuprofiilinsa puolesta sopii myös vahvojen Belgi-alejen ystävälle.
86 (+)
Amager Bryghus Batch 1000India Pale Ale, 6,5 %, 0,50 l pullo, 6,98 €Amager Bryghus, Tanska
Samea, meripihkan värinen IPA on panimon tuhannes keitto, josta nimitys "Batch 1000". Tuoksussa tulvii voimakas humalointi, lämpimässä seissyttä hedelmäsalaattia. Humalasekoituksessa käytetty Sorachi Ace tuo suutuntumaan miellyttävää happamuutta. Sitrushedelmien kyllästämää makua dominoi greippi. Mukana myös mausteisuutta ja yrttisyyttä, tasapainoinen. Kaksinkertainen kuivahumalointi todella tuntuu jälkimaussa, joka kestää pitkään. Kaikin puolin persoonallinen ja erinomaisen onnistunut IPA.
88 (+)
Mufloni Saison de RandonneurSaison, 6,0 %, 0,33 l pullo, 3,95 €Panimoravintola Beer Hunter's, Suomi
Sameahko, puhertavaan taittuva kullankeltainen väri. Hedelmäisessä tuoksussa nousevat esiin veriappelsiini ja greippi. Täyteläinen ja humalainen suutuntuma, jossa mukana kypsymäisillään olevaa luumua. Jälkimaku on pitkä ja kuivahedelmäinen. Tämä viilenevien iltojen nautiskeluolut voittaa mennen tullen maitokauppavahvuisen pikkuveljensä.
86 (+)
Maeloc DrySiideri, 4,8 %, 0,33 l pullo, 2,94 €Custom Drinks, Espanja
Tastingin siideri tulee Espanjasta. Kirkas punakeltainen väri, tuoksussa runsaasti hapanta omenaa. Suutuntuma omenainen ja hapokas, kuiva, raikas, aavistuksen yrttimäinen. Aidon omenasiiderin ystävälle miellyttävää vaihtelua ranskalaisten ja englantilaisten siiderien lomaan. Alkoholiprosentti saisi olla isompikin.
78 (-)
JUHANI RAISKINEN (29.9.1937–5.6.2016) sai ensikosketuksensa estraditaiteeseen jo varhain. Äiti oli amatöörinäyttelijä, joka lauloi operetteja, isä soitti viulua ja toimi Malmin orkesterin puheenjohtajana.
Oli itse asiassa enemmän kuin lähellä, että Raiskisen Jussin ensimmäinen parkaisu olisi kuultu keskellä teatterin lavaa. Poika syntyi keskosena, kun äiti kiidätettiin synnytykseen kesken näytännön.
Verenperintönä tullut rakkaus musiikkiin ja näyttämötaiteeseen vei nuorta miestä. Jo 11-vuotiaana Juhanista tehtiin satunäytelmän prinssi, ja varsinainen ura musiikin parissa alkoi Yleisradion musiikkitarkkailijana 1950-luvun lopulla. Sitä seurasivat Maj Lind -pienokilpailun voitto vuonna 1963 sekä menestyksekäs ura Tampereen teatterin ja Tampereen kaupunginorkesterin kapellimestarina. Säveltaiteen valtionpalkinnon Raiskinen sai 1983.
Suurimman elämäntyönsä Juhani Raiskinen kuitenkin teki Kansallisoopperassa, jossa hän toimi pääjohtajana kahteen otteeseen vuosina 1973–84 ja 1997–2001.
SUOMALAISEN OOPPERAN HISTORIIKISSA (WSOY, 1997) toimittaja Harri-Ilari Lampela nostaa Juhani Raiskisen Alfons Almin ohella maamme merkittävimmäksi oopperanjohtajaksi. Raiskisen maine perustuu pitkälti hänen 1970-luvun sankaritekoihin.
Raiskisen ensimmäistä kautta on kutsuttu Kansallisoopperan kultakaudeksi, jota leimasi kotimaisen oopperan nousun (mm. Punainen viiva ja Viimeiset kiusaukset) ohella näyttävät ulkomaankiertueet, sokerina pohjalla menestyksekäs vierailu Metropolitaniin 1983.
Kun Juhani Raiskinen aloitti toisen kautensa, Helsingin Sanomat kirjoitti: ”Suomalaisen oopperan messias on palannut.”
Haastatellessani Juhani Raiskista vuonna 2001 mies nimesi toisen kautensa suurimmaksi saavutukseksi oopperan tuomisen lähemmäksi kansaa. Tulisieluinen Raiskinen paasasi myös kokeilevan ohjelmiston puolesta. Hänen visioissaan Alminsali oli leikkikenttä ja koelaboratorio, juuri oikea paikka päästää kaikki hullut ja kokeilijat valloilleen.
”Kuten nimikin sanoo, kuka muu välittäisi suomalaisesta uustuotannosta jollei Kansallisooppera? Talon velvollisuus on tilata kaikenlaisia oopperoita komedioista päänsärkyfilosofiaan!”
Raiskinen puhui hartaudella myös sen puolesta, että jokaisen suomalaisen lapsen olisi saatava kosketus oopperaan jo varhain, kipinä pitää saada syttymään.
”Kyllä ooppera pitää aloittaa jo lapsena kuten viulunsoitto ja urheilukin. Se pitää saada tuntumaan ja maistumaan hyvältä nimenomaan lasten ja nuorten ehdoilla.”
Muistan vuosien varrelta useita tapaamisia Juhani Raiskisen kanssa ennen hänen lähtöään eläkkeelle. Suomalaisen oopperan menestys tuntui miehestä aina yhtä hyvältä, minkä hän osasi tuoda ilmi lukemattomin eri tavoin. Kerrankin mies pyysi meitä paikallaolijoita luettelemaan kolme ruotsalaista tai norjalaista oopperaa, joita olisi viety maailmalle. Vastauksena kuului vain hiljaisuus.
Raiskiselle ooppera oli jättiläistaidemuoto, jossa musiikki ja teatteritaide oli saatava toimimaan yhdessä saumattomasti ja toinen toistaan tukien. Toinen päälinja oli oopperan kansanomaistaminen, toisin sanoen mielikuva pompöösista eliittitaiteesta oli revittävä maan tasalle. Tätä missiotaan hän viesti myös tutuksi käyneellä välittömyydellään ja arkisella pukeutumisellaan.
Juhani Raiskinen eli ja opetti, että metsäläisyys on Suomelle hyvä tavaramerkki maailmalla. Yksi esirippu sulkeutui, kun suuri oopperan metsäläinen kuoli sairaskohtaukseen 78-vuotiaana 5. kesäkuuta 2016 kotonaan Jämsässä.
ALKUKESÄN ILTAPÄIVÄ HELSINGIN keskustassa. Ukkoskuurot piiskaavat kadut vesiroiskeille, taivaan projektori suoltaa himmeällä lampullaan harmaan eri sävyjä kuin mustavalko-tv:n säätiedotus. Harvat jalankulkijat luikkivat niskat kyyryssä talojen seinustoilla, Vanhan kirkkopuiston lehmukset ulvovat tuulessa.
Yrjönkadun ja Bulevardin kulmassa, ravintola Gaijinissa, on kaatosateesta huolimatta tunnelma katossa, kun kutsuvieraat ja median edustajat ovat saapuneet ravintolan nimikkoviinien lanseeraustilaisuuteen. Vieraita ovat vastassa ravintoloitsija Matti Wikberg ja pääsommelier Jouni Olkkonen.
Idea Gaijin-viineistä kypsyi syksyllä 2015 viinimatkalla Pfalzissa Lounais-Saksassa. Tällä matkalla Wikberg ja Olkkonen tutustuivat yhdessä Winestate-maahantuontiyrityksen kanssa Saksan nuorten viinintekijöiden kärkikastiin kuuluvaan Markus Schneideriin.
Schneiderin tila on keskittynyt etenkin punaviinisekoituksiin alueelle epätyypillisistä rypälelajikkeista kuten Syrah, Cabernet Sauvignon, Merlot ja Cabernet Franc.
Markus Schneiderin filosofia on – kirjaimellisesti – hänen omansa. Mies tekee 50 hehtaarin tilallaan juuri sellaisia viinejä, joita hän itse haluaa juoda. Tähän filosofiaan kuuluu olennaisena osana, ettei muita valmistajia matkita tai toisten tyylejä kopioida. Asenteesta paistaa rohkeus ja ennakkoluulottomuus.
Schneiderin tilalla syntyi ajatus siitä, että Markuksen viinien omaperäinen luonne sopisi Gaijinin ruokaan ja liikeideaan loistavasti. Ryhdyttiin tuumasta toimeen, päätettiin sekoitussuhteet ja tyylit sekä suunniteltiin etiketit. Täysin uudet Gaijin Riesling ja Gaijin Red pullotettiin keväällä 2016.
Gaijin Red 2014 ja Gaijin Riesling saatiin myyntiin kesäkuussa 2016.
GAIJIN RIESLING on tehty vuoden 2015 sadosta. Se on 100-prosenttinen Riesling Pfalzin alueelta Saksasta. Rypäleet ovat maseroituneet 12 tunnin ajan kuoriensa kanssa ja käyminen on tapahtunut terästankeissa. Viinissä on jäännössokeria 8,2 grammaa ja happoja 7,7 grammaa litraa kohden. Täydellinen aperitiivi ja erilaisten kala- ja äyriäisruokien kumppani, joka ei säikähdä ruoan mausteisuuttakaan pienen jäännössokerinsa ansiosta. Hinta 63 € / plo tai 10,20 € / 12 cl.
GAIJIN RED 2014 on oma sekoitus Merlot’a (60 %), Cabernet Sauvignonia (35 %) ja Syrah’ta (5 %). Viinirypäleet on poimittu vuoden 2014 sadosta ja jokainen rypälelajike on maseroitu sekä käynyt erikseen. Käymisen jälkeen viinit siirrettiin ranskalaisesta tammesta tehtyihin tynnyreihin, joissa niitä kypsytettiin 18 kuukauden ajan. Kypsymisten jälkeen viineistä tehtiin sekoitus. Jäännössokeria on 7,4 grammaa ja happoja 5,4 grammaa litraa kohden. Mukavan pehmeä ja hedelmäinen punaviini, joka sopii täydellisesti kesäiltaan. Hinta68 € / 0,75 l tai 10,80 € / 12 cl.
PÄÄSIN LEHDISTÖN EDUSTAJANA maistelemaan ennakkoon Tallink-Siljan risteilyaluksilla tarjottavan viiden ruokalajin Menu Nordicin.
Skandinaavisia makuja tarjoava menu on Suomen kokkimaajoukkueen käsialaa ja sitä on ollut koordinoimassa Tallink-Siljan ravintolatoimen johtajaksi helmikuun puolivälissä nimitetty Matti Jämsen.
Ennen siirtymistään Silja Linelle Jämsen on urallaan saavuttanut lukuisia nimityksiä ja palkintoja kuten Vuoden kokki (2005), Food and Fun -voitto (2011) ja Kokkien Kokki (2015). Suomen edustajana arvostetussa Bocuse d’Or -kilpailussa Jämsen on ollut kahdesti assistenttinaan Antti Lukkari vuosina 2011 (5. sija) ja 2013 (4. sija).
Kokkimaajoukkue eli kokkileijonat puolestaan on Suomen kansallinen joukkue, joka edustaa Suomea kansainvälisissä kilpailuissa kuten neljän vuoden välein järjestettävissä kokkien olympialaisissa. Seuraava The Culinary Olympics -mittelö järjestetään Saksan Erfurtissa lokakuussa 2016.
Maajoukkueessa kokkaavat Kristian Vuojärvi (kapteeni), Jarkko Pulkkinen, Aki Kinnunen, Janne Töllinen, Jenni Bergström, Mikko Pakola, Simo Pietarinen, Samuel Mikander, Joona Lehto, Eero Paulamäki, MarikaKorhonen ja Emeliina Papinniemi. Joukkueenjohtajana toimii Tapio Laine.
Tämän kesän Menu Nordicin täydentävät Marchese Antinorin viinit, joita voi ostaa mukaan myös Silja Serenaden ja Silja Symphonyn Bon Vivant -viinimyymälöistä. Kuvateksteissä on mainittu viinien tax free -hinnat.
MENU NORDIC TARJOILEE kevään ja kesän makuja Pohjolasta. Tuoreista raaka-aineista syntyvä kokonaisuus on moderni ja helposti lähestyttävä.
Hieman yllättäen keittiön tervehdys on jätetty pois ja pöytään saapuu alkuruoka Raparperia ja ruijanpallasta. Kevyesti savustettu kala yhdistettynä suomalaiseen raparperiin tarjoaa tuhdin ja raikkaan makuelämyksen. Mukana on myös kermaviilikastiketta.
Väliruokana on vuohenmaitopannacotta, artisokkalientä, pikkelöityä maa-artisokkaa ja persiljalientä. Annoksen intensiivisestä mausta voi löytää pohjoisen puhtaan maaperän.
Vuohenmaitoa, maa-artisokkaa, persiljaa. Viininä Marchese Antinori Castello della Sala San Giovanni Orvieto Superiore (14,90 €).
Pääruokana tarjottavan kirjolohen seurana on grillattua fenkolia, fenkolipyrettä ja grillattua langustin pyrstöä. Lisukkeena on rapukermassa haudutettua varhaisperunaa. Kokkimaajoukkue onnistuu nostamaan kirjolohen takaisin fine dining -pöytään. Varhaisperuna on luonnollinen valinta lisukkeeksi. Kirjolohen asemesta pääruoaksi voi valita vasikan entrcotea, vasikanposkiterriiniä ja sipulia.
Kirjolohta, fenkolia, langustia, varhaisperunaa. Viininä Marchese Antinori Castello della Sala Cervaro della Sala (38,90 €).
Juustoina tarjotaan Helsinki Meijerin Hakaniemi-juustoa, kuusenkerkkä-omenahyytelöä ja paahdettua saksanpähkinää. Tässä kuusenkerkkä-omenahyytelö antaa miellyttävää keveyttä tuhdille punahomejuustolle.
Juustoa, kuusenkerkkää, omenaa, saksanpähkinää.
Jälkiruokana kesäinen Mansikkaa, valkosuklaata ja vaniljaa kruunaa aterian ja toimii täydellisesti suositusviininsä kanssa. Mummolasta tuttu mansikkamaito on saanut seurakseen valkosuklaamoussea, mansikkasorbettia ja vaniljalla maustettuja mansikoita.
Mansikkaa, valkosuklaata, vaniljaa. Viininä Marchese Antinori Castello della Sala Muffato (29,90 €).
Itse suosin aina kun mahdollista Helsinki–Tukholma-reitillä Bon Vivant -ravintolan erikoismenuita, koska niiden hinta-laatusuhde on sanalla sanoen lyömätän. Menu Nordic viineineen maksaa ainoastaan 118 € (Club One -asiakkaille 109 €).
 2016){kind=link}
