Business Finland ja ELY-keskukset ovat myöntäneet alkuvaiheessa koronatukea jo 25 pienpanimolle. Täyden tukisumman 100 000 euroa on toistaiseksi saanut neljä panimoa: Mustan Virran Panimo, Jussi Olut (Maku Brewing), Koskipanimo (Plevna) ja Sori Brewing Finland.
Ravintoloiden pakkosulkeminen iski kovaa pienpanimoihin, joista suurimmalle osalle tuotteiden ravintolajakelu on ollut elinehto. Samalla koronakriisi on pakottanut panimot etsimään uusia ansaintamalleja ja innovaatioita.
Business Finland ja ELY-keskukset tarjoavat yrityksille kehitysrahoitusta häiriötilanteessa, ja panimot ovat sitä ahkerasti myös hakeneet. Rahoituksen avulla yritykset voivat kehittää uusia tuotteita tai toimintatapoja, mutta menetettyä liikevaihtoa ei näillä tuilla korvata. Suurin osa panimoista on lisännyt aktiivisuuttaan kuluttajarajapinnassa muun muassa erilaisilla sosiaalisen median ratkaisuilla. Monet ovat myös avanneet verkkokauppoja sitä mukaa kuin kriisi on kärjistynyt.
Tässä artikkelissa puhutaan panimoista, joille koronatuki on myönnetty 23. huhtikuuta mennessä.
Täysi tuki tuo varmuutta
Tähän mennessä neljä pienpanimoa on saanut kehitystuen täysimääräisenä (100 000 €) ja viideskin eli Lapin Panimo lähes saman summan (99 780 €). Tamperelainen Panimoravintola Plevna kuittasi jättipotin, sillä Koskipanimon ohella ravintolatoimintaa pyörittävä Tampereen Panimoravintola sai myös täyden tuen.
– Tuet tulivat tarpeeseen. Olemme tehneet kovasti töitä, jotta toimintaa voitaisiin poikkeustilan aikana pyörittää edes jotenkin ja samalla pyrimme valmistautumaan myös exit-vaiheeseen. Olemme kehittäneet erilaisia projekteja molempiin yrityksiin, sanoo Plevnan ravintoloitsija Marika Tähtinen-Hakala.
Plevnan projektit ovat olleet hyvin käytännönläheisiä kuten lähioluen merkityksen korostamista, tuotesuunnittelua ja take away -asioinnin helpottamista. Myös uusia myyntikanavia on avattu päivittäiskaupan puolelle.
– Työnkuva on muuttunut oleellisesti, sillä ennen koronaa vähittäismyynnin osuus liikevaihdosta oli vain kymmenisen prosenttia, ja nyt olemme täysin sen varassa, Tähtinen-Hakala summaa.
Tulevaisuudessa Plevna aikoo käyttää osan saamastaan kehitysrahoituksesta esimerkiksi uusien jakelukanavien perustamiseen ja uudenlaisen tilausportaalin kehittämiseen sekä vientihankkeisiin yhdessä muiden pienpanimoiden kanssa.
Maku Brewingin toimitusjohtaja Ville Makkonen tiivistää kehitystuen merkityksen sanomalla, että sen avulla panimo pystyy laatimaan tulevaisuuden suunnitelmia sen sijaan, että kaikki aika ja energia menisi pelkkään selviytymistaisteluun.
– Meillä projektin tarkoitus on kehittää tapaamme toimia päivittäiskauppojen suuntaan tutkimalla kaupan tuotevalikoimaa ja kehittämällä sinne sopivia tuotteita. Toinen painopisteemme on verkkokaupan kehittämisessä, Makkonen linjaa.
Käsidesistä kivijalaksi
Mustan Virran Panimo sai kehitystuen hankkeelleen ”Pienpanimosta käsihuuhteen valmistajaksi”. Hankkeen tavoitteena on valmistella panimon liiketoimintaan toista kivijalkaa oluen valmistuksen lisäksi, kun toimintaedellytykset ydinliiketoimintaan ovat ravintoloiden sulkemisten takia oleellisesti heikentyneet.
Esimerkiksi kesäfestivaalien peruutukset ja eritoten Oopperajuhlien peruuntuminen tulevat tekemään ison loven savonlinnalaispanimon liikevaihtoon. Panimo myös arvioi, että pienpanimo-oluiden kysyntä voi laskea vielä kriisin jälkeenkin merkittävästi talouden hiipumisen ja kuluttajien talousvaikeuksien takia.
– Käsidesin kysynnän taas odotamme pysyvän jatkossakin korkealla, joten sen valmistuksen jatkaminen ja eriyttäminen omiin toimitiloihinsa voi pelastaa panimon taloudellisesti, sanoo toimitusjohtaja Petteri Vänttinen.
– Myönnetty kehitystuki tullaan käyttämään myöntöperusteiden mukaisesti henkilökunnan palkkoihin ja alihankintana teetettävään kuluttajatutkimukseen tammikuun 2021 loppuun mennessä, Vänttinen jatkaa.
Käsidesin valmistus on myös Lapin Panimon listalla, mutta sille kehitysrahoituksen päähankkeita ovat verkkokaupan ja panimon ympärille rakentuvien tapahtuminen kehittäminen, pienimuotoinen panimoravintola ja mahdollisesti jopa oma ravintolaketju Lappiin.
Sen enempää ketjun konseptista Lapin Panimon toimitusjohtaja Arturs Dutka ei vielä paljasta, sillä projekti on vasta alkuvaiheessa. Dutkan mukaan ideamylly panimolla käy kuitenkin täysillä kaiken aikaa.
Virosta Suomeen
Neljäntenä panimona täysimääräisen kehitystuen sai Sori Brewing Finland, mikä on aiheuttanut alan toimijoissa jonkin verran närää. Sori Brewingin juuret ovat Tampereella, mutta vuonna 2014 panimo perustettiin näyttävästi Viroon, koska työn hinta, verotus ja toimitilojen vuokrat tulivat siellä paljon edullisemmiksi. Osasyynä oli myös Suomen paikoilleen jämähtänyt alkoholipolitiikka.
Harva kuitenkaan tietää, että Sori Brewingin emoyhtiö pysyi Suomessa, ja vuosien mittaan yhä suurempi osa liiketoiminnasta on keskittynyt Suomeen. Tällä hetkellä Suomessa tehdään myyntiä, asiakaspalvelua, hallintoa, markkinointia ja brändin kehitystä sekä pienissä määrin myös tuotekehitystä. Suomessa Sori Brewingin käyntikortti on helmikuussa 2017 avattu taproom Helsingin Kaisaniemessä.
– Elämme nyt murroksen aikaa meidän molemmilla toimialoilla eli ravintoloissa ja panimoissa, joten pyrimme myös miettimään liiketoimintaamme uudestaan. Osana tätä prosessia näimme mahdollisuuden tuoda osan Virossa tehtävistä toiminnoista Suomeen ja kehittää niitä täällä, kertoo toimitusjohtaja Pyry Hurula.
Hurulan mukaan Business Finlandin tuen avulla Sori Brewingin tavoitteena on keskittää yhtiön Helsingin toimistolle enemmän tukitoimintoja ja järjestelmäkehitystä sekä hakea liiketoiminnan kasvua uusien kanavien kautta.
– Tässä tilanteessa panimoiden, ravintoloiden, tapahtumatuottajien ja monen muun toimialan elinehto on kyky keksiä itsensä uudestaan, jotta voidaan luoda arvoa ja kannattavaa liiketoimintaa myös jatkossa, mies tuumaa.
Hyrylä ei kuitenkaan halua rinnastaa Business Finlandin tukea siihen tukeen, mitä ravintolat tarvitsevat hyvityksenä sulkemisesta ja siitä, että valtio vei ravintoloitsijoilta perustuslain turvaaman oikeuden elinkeinoon. Siihen tarvitaan toisenlaisia instrumentteja ja pian.
Tukisummien laaja kirjo
Tukipäätösten euromääräinen skaala on laaja, mikä osaltaan kertoo myös panimokentän visioista tai niiden puutteesta. Akuutin kriisin keskellä kaikki panimot eivät kenties ole ehtineet panostaa yhtä paljon kehitysideoihin tai sitten niiden yksilöiminen kirjalliseen muotoon on osoittautunut liian haasteelliseksi.
Yhtä kaikki, lähes 30 pienpanimoa on jo saanut jonkinlaista kehitystukea. Edellä mainittujen lisäksi merkittäviä tukisummia ovat saaneet Pyynikin käsityöläispanimo (52 200 €), Salama Brewing (57 395 €), Tornion Panimo (42 000 €) ja Kvarken Bryggeri (36 000 €).
Maksimisumman eli 10 000 euroa esiselvitykseen liiketoiminnan häiriötilanteessa ovat saaneet Bock’s Corner Brewery, Mathildedalin Kyläpanimo, Espoon Oma Panimo, Rocking Bear Brewers, Fat Lizard Brewing Company, Rakuuna Olut (Bryggeri Helsinki) ja Stadin Panimo, joka sai lisäksi panimobaarilleen samaisen 10 000 euron avustuksen.
Alle kymmeneen tuhanteen jäivät Teerenpeli, Iso-Kallan Panimo, Kanavan Panimo, NBC Brewery, Maistila, Sonnisaari, Honkavuori ja vaasalainen pieni ravintolapanimo NP Brewers.
Teksti ja kuvat: Peter Tammenheimo
