AJASSA – Sivu 5 – Tammenheimon matkassa

BRYGGERIN DYNAMO, PEKKA KÄÄRIÄINEN TÄYTTI 60 VUOTTA

TAMMENHEIMON MATKASSA ONNITTELEE Bryggeri Helsingin toimitusjohtaja Pekka Kääriäistä hänen 60-vuotismerkkipäivänsä johdosta 16.6.2016. Kääriäinen tunnetaan muun muassa suomalaisen käsityöoluen pioneerina, Lammin Sahdin perustajana sekä Suuret Oluet Pienet Panimot -tapahtuman ja Syystober-olutjuhlan isänä. Kääriäinen sai ensimmäisenä Olutliiton myöntämän Hyvä Tuomas -arvonimen vuonna 1994.

Pekka Kääriäisen tie sahdin parissa alkoi 14-vuotiaana vuonna 1970 Pentti Rantasen oppipoikana Lammin Lieson kylässä. Lammin Sahti Oy:n Kääriäinen perusti 1985, ja lupa kaupalliselle sahdin valmistukselle tuli pari vuotta myöhemmin. Sahtivierteestä syntyi myös Helsingin kauppakorkeakoulun lopputyö vuonna 1987.

Suomalaiseen olutkulttuuriin vaikuttaneita merkkihenkilöitä listattaessa Pekka Kääriäinen on itseoikeutetusti kärkipaikoilla näkökulmasta riippumatta. Äskettäin verkkojulkaisu Viisi tähteä julkaisi listan Suomen 50 tärkeimmästä olutvaikuttajasta, ja Kääriäinen sijoittui heti kärkikymmenikön taakse ollen samalla listan toiseksi merkittävin pienpanimoyhteisön edustaja.

PANIMORAVINTOLA BRYGGERI HELSINKI avasi ovensa vappuna 2013. Panimon omistaa Rakuuna Olut Oy, jonka toimitusjohtaja Kääriäinen on. Panimomestarina toimii Suomeen vuonna 2001 muuttanut saksalainen Mathias Hüffner, joka ennen Bryggeriä työskenteli muun muassa Teerenpelissä ja Alexin Panimossa.

Hüffner ja Bryggeri Helsinki juhlistaa Kääriäisen merkkipäivää vaalealla bock-tyylisellä Bryggeri Dynamo -oluella, joka on valmistettu Kääriäiselle hyvin rakkaan saksalaisen olutperinteen mukaisesti.

”Lähtökohtana oli valmistaa Suomessa harvoin tehty vaalea bock, joka sopii päivänsankarille. Harkitsimme oluen vahvuudeksi myös 6,0 prosenttia, mutta lopulta päädyimme puoli prosenttia vahvempaan”, kertoo Bryggeri Helsingin ravintolapäällikkö Olli Majanen.

Bryggeri Dynamon hanamerkissä lukeva Pro Cerevisia Finnica on suora kunnianosoitus pitkän ja yhä jatkuvan elämäntyön suomalaisen oluen puolesta tehneelle Pekka Kääriäiselle.

Bryggeri Dynamo

Heller Bock, 6,5 %, hanaolut

Bryggeri Helsinki, Suomi

Runsas valkoinen vaahto on pitkäkestoinen. Samea, syvän keltainen, hieman meripihkaan taittuva väri. Tuoksu maltainen, hedelmäinen ja mausteinen. Puhdas maku, jossa pääosassa ovat laadukkaat saksalaiset Tettnanger- ja Magnum-humalat, alkoholiprosentti peittyy hyvin. Tyylinmukainen heller bock, joskin astetta voimakkaammin humaloitu kuin perinteisimmät lajinsa edustajat. Jälkimaussa happamuutta ja pitkään suussa viipyilevää humalan katkeruutta. Oluen nimi viittaa sekä Pekka Kääriäiseen Bryggeri Helsingin primus motorina että hänen vuosikymmeniä jatkuneeseen työhönsä suomalaisen oluen puolestapuhujana. Sopii nautiskeluun ja kesäisten grilliruokien seuraan.

88

ARTEK JA KESÄNAAPURIT

Tänään vietettiin Artekin kesänäyttelyn avajaisia Helsingin lippulaivamyymälässä. Myyntinäyttely on suunnattu kesän tärkeimmälle asiakasryhmälle, suomalaisille ja ulkomaisille turisteille. Siksi näyttelyn nimi kirjoitetaan kolmella kielellä: Naapurit – Neighbours – Grannar.

Artekin oman tuotannon lisäksi näyttelyyn on valittu modernilla tavalla paikallista kulttuuriperimää ja kuviomaailmaa välittäviä tuotteita Baltiasta ja saamelaisalueilta –meidän naapureiltamme, naapurimaista, naapurikylistä ja naapurikaduilta. Näyttelyssä perinteinen käsityötaito ja tarinat kohtaavat aidot luonnonmateriaalit nykyaikaisessa kontekstissa.

Pinottavat puiset pannunaluset ovat Artekin omista valikoimista. Taustalla käyttökeramiikkaa sekä Teemu Järven Sielulintu.

Valikoimassa on arkea kaunistavia käyttö- ja koriste-esineitä, jotka sopivat muotokieleltään skandinaaviseen makumaailmaamme. Muun muassa Teemu Järven sykähdyttävä Sielulintu (250 €) keskustelee saumattomasti amerikkalaista kansantaidetta edustavan Eames House Birdin rinnalla.

Virolainen artesaanihunaja on pakattu puukannella suljettavaan näyttävään lasipurkkiin.

Naapurit-näyttelystä on helppo tehdä edullisia löytöjä tyylikkääseen kesäkotiin tai vaikka mökkituliaisiksi. Esimerkiksi maanläheiset puu- ja keramiikkakulhot sopivat yhtälailla metsäpirttiin ja kaupunkimiljööseen. Pehmeyttä tuovat upeasti kuvioidut tekstiilit ja saamelaismatot ovat arjen ylellisyyttä. Useimmat näyttelyn esineistä ovat 15–45 euron hintaluokassaan kuin pieniä tuliaisia Artekin laatuleimalla.

OOPPERAN METSÄLÄINEN ON POISSA

JUHANI RAISKINEN (29.9.1937–5.6.2016) sai ensikosketuksensa estraditaiteeseen jo varhain. Äiti oli amatöörinäyttelijä, joka lauloi operetteja, isä soitti viulua ja toimi Malmin orkesterin puheenjohtajana.

Oli itse asiassa enemmän kuin lähellä, että Raiskisen Jussin ensimmäinen parkaisu olisi kuultu keskellä teatterin lavaa. Poika syntyi keskosena, kun äiti kiidätettiin synnytykseen kesken näytännön.

Verenperintönä tullut rakkaus musiikkiin ja näyttämötaiteeseen vei nuorta miestä. Jo 11-vuotiaana Juhanista tehtiin satunäytelmän prinssi, ja varsinainen ura musiikin parissa alkoi Yleisradion musiikkitarkkailijana 1950-luvun lopulla. Sitä seurasivat Maj Lind -pienokilpailun voitto vuonna 1963 sekä menestyksekäs ura Tampereen teatterin ja Tampereen kaupunginorkesterin kapellimestarina. Säveltaiteen valtionpalkinnon Raiskinen sai 1983.

Suurimman elämäntyönsä Juhani Raiskinen kuitenkin teki Kansallisoopperassa, jossa hän toimi pääjohtajana kahteen otteeseen vuosina 1973–84 ja 1997–2001.

SUOMALAISEN OOPPERAN HISTORIIKISSA (WSOY, 1997) toimittaja Harri-Ilari Lampela nostaa Juhani Raiskisen Alfons Almin ohella maamme merkittävimmäksi oopperanjohtajaksi. Raiskisen maine perustuu pitkälti hänen 1970-luvun sankaritekoihin.

Raiskisen ensimmäistä kautta on kutsuttu Kansallisoopperan kultakaudeksi, jota leimasi kotimaisen oopperan nousun (mm. Punainen viiva ja Viimeiset kiusaukset) ohella näyttävät ulkomaankiertueet, sokerina pohjalla menestyksekäs vierailu Metropolitaniin 1983.

Kun Juhani Raiskinen aloitti toisen kautensa, Helsingin Sanomat kirjoitti: ”Suomalaisen oopperan messias on palannut.”

Haastatellessani Juhani Raiskista vuonna 2001 mies nimesi toisen kautensa suurimmaksi saavutukseksi oopperan tuomisen lähemmäksi kansaa. Tulisieluinen Raiskinen paasasi myös kokeilevan ohjelmiston puolesta. Hänen visioissaan Alminsali oli leikkikenttä ja koelaboratorio, juuri oikea paikka päästää kaikki hullut ja kokeilijat valloilleen.

”Kuten nimikin sanoo, kuka muu välittäisi suomalaisesta uustuotannosta jollei Kansallisooppera? Talon velvollisuus on tilata kaikenlaisia oopperoita komedioista päänsärkyfilosofiaan!”

Raiskinen puhui hartaudella myös sen puolesta, että jokaisen suomalaisen lapsen olisi saatava kosketus oopperaan jo varhain, kipinä pitää saada syttymään.

”Kyllä ooppera pitää aloittaa jo lapsena kuten viulunsoitto ja urheilukin. Se pitää saada tuntumaan ja maistumaan hyvältä nimenomaan lasten ja nuorten ehdoilla.”

Muistan vuosien varrelta useita tapaamisia Juhani Raiskisen kanssa ennen hänen lähtöään eläkkeelle. Suomalaisen oopperan menestys tuntui miehestä aina yhtä hyvältä, minkä hän osasi tuoda ilmi lukemattomin eri tavoin. Kerrankin mies pyysi meitä paikallaolijoita luettelemaan kolme ruotsalaista tai norjalaista oopperaa, joita olisi viety maailmalle. Vastauksena kuului vain hiljaisuus.

Raiskiselle ooppera oli jättiläistaidemuoto, jossa musiikki ja teatteritaide oli saatava toimimaan yhdessä saumattomasti ja toinen toistaan tukien. Toinen päälinja oli oopperan kansanomaistaminen, toisin sanoen mielikuva pompöösista eliittitaiteesta oli revittävä maan tasalle. Tätä missiotaan hän viesti myös tutuksi käyneellä välittömyydellään ja arkisella pukeutumisellaan.

Juhani Raiskinen eli ja opetti, että metsäläisyys on Suomelle hyvä tavaramerkki maailmalla. Yksi esirippu sulkeutui, kun suuri oopperan metsäläinen kuoli sairaskohtaukseen 78-vuotiaana 5. kesäkuuta 2016 kotonaan Jämsässä.

Share This:

Share This:

Share This: